or­jas­taa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. teettää liian kovasti töitä tms.; rääkätä, kurittaa kovakouraisesti

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan orja yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi ja 4 muuta kieltä

Lainalähde: Kaikille näille (viimeksi vain saame sanoille) on esitetty indoeurooppalainen (kanta-arja) lainalähdettä, vertaa muinaisintia ā́rya- ’arjalainen’, avesta airiia- ’sama merkitys’

Näihin on yhdistetty usein

Semantt. syistä on hyvin epätodennäköistä niin saamelaisen sanan kuuluminen kummankaan (suomalais-ugrilainen tai arjalainen) sanueen yhteyteen kuin itämerensuomi-mordva-permiläinen sanankin arjalainen alkuperä.

Vastineet sukukielissä (10 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenorja (run.), orjalain ’orja’
karjalaorja ’palkollinen, orja; kerjäläinen’, orjailla ’kursailla’, orjuija ’olla orjana, toisen palveluksessa; kulkea kerjuulla’
vepsäorj ’maaorja’
vatjaorja ’palvelija’
viroori (g. orja) ’orja’, orjata ’orjailla’
liivivōŕa, vūoŕa ’pärepihti’

(suomi → pohjoissaame orja ’noidan tärkein apulaishenki’, luulajansaame årˈje (inarinsaame) ’orja’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva ura, mokšamordva uŕä ’orja; palvelija’
udmurttivar ’sama merkitys’
komi(vanh.) ver ’sama merkitys’, vere̮s, veres ’puoliso, aviomies’.

Vertailukohtia

saameoarˈje(-), oarˈjel- ’(E U Pi Lu) etelä(-); (N In) lounas, lounais-; (N Ko) länsi(-); (Kld) luode, luoteis-; (T) pohjoinen, pohjois-’, pohjoissaame oarjă-bælle (luulajansaame inarinsaame) ’(Lu) eteläpuoli; (N In) lounaispuoli’, johd. luulajansaame årˈjēlah ’etelän asukkaat’, inarinsaame orjalaš (koltansaame) ’(In) tunturilappalainen; (Ko) varanginlappalainen’, koltansaame vŏă´rjĕla̮š (kildininsaame) ’sama merkitys; (Kld) luoteessa asuva lappalainen’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Orjastaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/orjastaa