Asiasanasto.fi

o­ta­päi­nenadjektiivi

/ˈotɑˌpæi̯nen/

Merkitys

  1. 1.(Kasvitiede)lehden, hedelmän tai muun kasvin elimen kärki, joka päättyy piikkiin

Synonyymit

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.aristate, mucronate, cuspidate
  • ruotsitvärt avsmalnande, uddspetsig, med borstudd
  • norjabroddspiss, forsynt med børste/brodd

Esimerkkilauseet

— Tähkänä 3—5 lähinäistä tähkylää; ylinen, hedekukilla tyvessä, 2—3 kerroin pitkulaisia emitähkiä pidempi; suomut lyhempiä kun puikea otapäinen kota.

Elias Lönnrot, Flora fennica

— Emitähkät lähinäisehköitä, perättömiä, palleroisia; suojukset tupettomia, m. ominaisia, alimmainen vähän pidempi tähkää; kodat palleroisia, suippoja, lieminkäisiä, otapäisten suomujen pituisia.

Elias Lönnrot, Flora fennica

Peitinsuomu on 1,5-1,8 senttimetriä pitkä, muodoltaan pitkänpyöreän lusikkamainen ja kärjeltään otapäinen.

Wikipedia: Suomupihta

Englanninkieliset vastineet

  • aristate
  • mucronate
  • cuspidate

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiiviotapäinen
Genetiiviotapäisen
Partitiiviotapäistä
Essiiviotapäisenä
Translatiiviotapäiseksi
Inessiiviotapäisessä
Elatiiviotapäisestä
Illatiiviotapäiseen
Adessiiviotapäisellä
Ablatiiviotapäiseltä
Allatiiviotapäiselle
Abessiiviotapäisettä

Riimit

-æinen

Kaikki riimit