pa­kah­tu­mai­sil­laan

Keuhkoni nytkähtelivät ilman puutteesta, sydämeni oli pakahtumaisillaan, ja ajatukseni pyörivät sekavina, mutta sittenkin oli minulla vielä niin paljon voimaa, että kykenin hymyilemään johtajalle vasten kasvoja.

Hän oli kuin ruusunnuppu, pakahtumaisillaan, puhkeamaisillaan — 18-vuotias karjalaistyttö.

Oman kertomuksensa mukaan Palle oli kirjoittanut sen talvisodan päättäneen Moskovan rauhan tullessa voimaan 13. maaliskuuta 1940: " Sinä päivänä sydän ja sappi olivat niin pakahtumaisillaan, että annoin mennä.