pak­ku­la

substantiivi/ˈpɑkːulɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pak-ku-la (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

  1. pakkuloiden suvun (Pistillaria) kantasieni
  2. erityisesti Pistillaria paradoxa

Esimerkkilauseet

Sillä kaikki ymmärsivät, että tämmöisellä poutasäällä, kun metsä jo ennestään oli kuiva kuin pakkula, tuli leviäisi tavattoman nopeasti.
— Väinö Kataja, Koskenlaskijan morsian
Joka päivä oli elävän puun pakkula sytytettävä ja sillä kierrettävä lapsi kolmesta kohti puhaltaen savua sieramiin, niin että se aivasti.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Risto kuiskasi Ollin korvaan, kenenkään muitten kuulematta: "Otappa kontista näveri ja pieni pakkula palanen, niin teemme tuolle tyhjän lörpöttelijälle pikku kepposen".
— P. W. Aurén, Risto Rytkönen

Etymologia

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
Pohjois-Karjala
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä

Deskr. sana, vertaa myös pakura (laajalti murt.), pakuri (1777; Lounais-Suomi Häme) ’muhkura; kääpä, taula’, karjala pakkuri ’taulakääpä’, pakula ’känsä, pahka, muhkura’ sekä lisäksi pahka, pakara.

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapakkuli ’taulakääpä’
lyydipakkuĺ ’koivunpahka; pehmeä sienimuodostus koivun rungossa’
vepsäpakkal, pakl ’taula; kääpä’.

suomi → pohjoissaame murt. bakkol ’kyhmy; kääpä’ ja nykyruotsi murt. Suomi pakol ’taulakääpä’; itämerensuomi → venäjä murt. pakula, pakkula ’kääpä’ → komi pakula ’sama merkitys’

Käännökset

Taivutustiedot

Taivutusluokka 13 (katiska)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑkːulɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pakkula. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pakkula