pii­ty­ä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. tarttua lujasti (esim. lika), iskostua, kovettua; tummua (liasta); kuihtua, laihtua

Etymologia

Sanakirjassa
Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan piintyä yhteydessä

Johd. sanasta pii1, lähinnä merk:ssä ’piikivi’, jota kautta päästään perusmerkityksiin ’kovettua’ (toisaalta → ’kuihtua’ ja toisaalta → ’tarttua lujasti, iskostua’) ja ’mustua’ (→ ’likaantua’). Samat merk:t tavataan myös v:eillä pinttyä, pinttua, pintyä, pintua, joissa voidaan havaita yhteys pinta sanaan; nämä osittain suoraan ehkä ← pinta, osittain kontam. pinta + piintyä, jolloin myös viimeksi main. sana on saanut merkitysvaikutusta pinta sanasta. Main. sanojen merk. ’kiintyä, ihastua’ johtuu varmaankin kiintyä sanan äänt. läheisyydestä; se on lisäksi helposti johdettavissa merk:stä ’tarttua kiinni’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Piityä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/piityä