pii
substantiivi/ˈpiː/1 tavu · 3 kirjainta · Suomen kielen 10 247. yleisin sana
Merkitykset
- kreikkalaisten aakkosten 16. kirjain, vastaavat symbolit kreikkalainen suuraakkonen pii Π ja kreikkalainen pienaakkonen pii π
- (matematiikka)matemaattinen vakio: ympyrän kehän ja halkaisijan pituuden suhde (π ≈ 3,1415926535897932384626433832795)Piin käytännön likiarvo on 3,14.
- puolimetalleihin kuuluva alkuaine. Piin kemiallinen tunnus on SiPiitä käytetään puolijohteiden raaka-aineena.
- (vanhahtava)(harvinainen)piikkiharavan pii, kamman pii
- (Matematiikka)Kreikan kielen kirjain ( pieni kirjain ) tai ( suuri kirjain )
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Siilikki, metsän miniä, Siivo siipilintusesi, Kätkeös kynäkanasi; Sio siivet, kytke kynnet, Ilman piikin pistämättä, Teräksen terottamatta; Kuutar kätke poikiasi, Päivätär perehiäsi, Noian mieltä noutamatta, 10 Katehen kaehtimatta!Minä lähetän teille Oulusta muutamia tynnyreitä ruutia, lyijyä ja piitä tarpeen mukaan ja tupulttiterästä, josta voitte takoa keihäitä, tapparan teriä ja vaikkapa miekkojakin.Selviä poikkeuksia ovat kuitenkin beryllium, boori, pii ja erityisesti hiili, varsinkin timanttina.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pii lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Adjektiivit
Polypii eli monikiteinen pii on materiaali, jossa pii on kiteisessä muodossa.Tavallisia säteilymittareissa käytettäviä puolijohteita ovat pii ja germanium.Amorfinen pii on ruskeaa jauhetta ja kiteinen pii on metallinharmaa ja kiiltävä.Matemaattinen kyky Tammetilla on hallussaan Euroopan-ennätys piin desimaalien ulkoluvussa.Etymologia
1pii1 – piikivi, limsiö; alkuaine Silicium
- Vanhin tieto
- Henrik Florinus, 1683
- Levinneisyys
- Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, nenetsi, enetsi, nganasani ja 5 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pīkivi |
|---|---|
| karjala | pii, piikivi |
| vatja | pī ’piikivi’ (viro koillmurt. piikivi todennäköisesti ← suomi) |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| – | ? pohjoissaame biŋâl (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kova puuaines (lengon puun alapuolella), lyly’ |
|---|---|
| nenetsi | päe ’kivi; lasi(pullo), posliini; vuori’ |
| enetsi | fu ’kivi’ |
| nganasani | fála |
| selkuppi | pǖ ’sama merkitys’ |
| kamassi | pi ’kivi, malmi; piikivi’ |
| koibaali | pi ’kivi’ |
| matori | hilä |
| taigi | hyla ’kallio’. |
Voi olla alkuaan sama sana kuin pii2 (katso tätä), merk. ’(pii)kivi’ edustaisi tällöin alkup. kantaa, josta myöhemmin on kehittynyt suomalais-ugrilaisella taholla tavattava merk. ’hammas’. Mikäli sanueet ovat erillisiä, voi tässä main. saamelainen sana kuulua (epävarmana vastineena) kumpaan ryhmään tahansa, joskin merk:n kehitys ’lyly’ ← ’(pii)kivi’ on luontevampi kuin ’lyly’ ← ’hammas’. Ilman saamelaista sanaa itämerensuomi-samojedi lähtömuodoksi voidaan olettaa myös *pijV, saame edellyttää varhaiskantasuomalaista muotoa *piŋe. samojedilaisiin sanoihin vertaa myös jukagiiri pie ’kivi; kallio, vuori’.
2pii2 – hammasmainen uloke, piikki (esim. haravassa, kammassa, pirrassa)
- Vanhin tieto
- , 1580
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (14 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pī ’(haravan, äkeen) piikki’, selkäpī ’selkäranka’ |
|---|---|
| karjala | pii ’(ahraimen, haravan, kamman) pii’, selkäpii ’selkäranka’ |
| lyydi | pī ’(haravan, ahraimen) pii’, pīttädä ’hammastaa (sirppi)’ |
| vepsä | pi, pī ’(haravan, pirran) pii’ |
| vatja | pī ’(äkeen, haravan) pii’, seltšäpī ’selkäpii’ |
| viro | pii ’(äkeen, kamman, pirran) pii’ |
| liivi | pīgəz ’(kamman, pirran, haravan) pii’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| mordva | pej ’hammas’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari pü, itämari püj ’sama merkitys’ |
| udmurtti, komi | piń ’hammas; (pirran, äkeen) pii’ |
| etelämansi | etelämansi päŋ, itämansi länsimansi päŋk, pohjoismansi puŋk ’hammas’ |
| itähanti | itähanti pöŋk, etelähanti pohjoishanti peŋk ’sama merkitys’ |
| unkari | fog ’hammas, (työkalun) pii’ |
. Voi olla alkuaan sama sana kuin pii1, katso tätä.
3pii3 – pitää pii ’ajaa laitavastaiseen, pitää suuntansa’
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: bi)
- Vanhin tieto
- Albin Stjerncreutz, 1863
- Levinneisyys
- paikoin Lounais-Suomi ja Kaakkois-Suomi sekä Keski-Pohjanmaa rannikko
Lainalähde: ← nykyruotsi bi (adv.) ’(tässä yhteydessä tuulen:) vieressä, viereen’: lägga bi ’panna piihin; purjehtia laitavastaiseen’, ligga bi ’olla piissä’ (myös adv:ssa förbi ’ohi’ jne. = nykysaksa bei, englanti by ’luona, vieressä’). — Sanasta nykyruotsi bidevind (← alasaksa bi de wind, hollanti bij de(n) wind) ’laitavastainen, hankatuuli’ → suomi (rannikkomurt.) pitivinni, pi(i)livinni: seilata pitivinniä ’luovia’.
pitää pii ’ajaa laitavastaiseen, pitää suuntansa (luoviessa)’
Samaa juurta olevia sanoja
4pii4 – mehiläinen
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: bi)
- Levinneisyys
- paikoin lounaismurteet
- suomipii
- nykyruotsibi ’mehiläinen’= nykytanska bi, islanti bý- jne. ’sama merkitys’
suomi piilikärpänen (Kuusjoki) ’hevoskärpänen, paarma’ lienee kontam. sanoista pii ja kiili(kärpänen) (katso kiiliäinen).
5pii5 – linnun ääntelyä kuvaava interjektio
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan piipittää yhteydessä
- Vastineita
- karjala, viro
(→ inarinsaame pijppȧđ ’piipata (juna, laiva, auto)’)
Onomat. sana, vertaa linnun ääntelyä kuvaavat interj:t pii, piip; vaikutusta voi olla myös nykyruotsin v:stä pipa ’viheltää’ (←← latina). Vertaa piiskua.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | piipetteä ’piipittää (lintu)’ |
|---|---|
| viro | murt. (harv.) piibutaja(lind) ’jk lintu’. |
Samaa juurta olevia sanoja
6pii6 – kreikkalaisen kirjaimiston 16. aakkonen; (matematiikassa:) ympyrän kehän ja halkaisijan suhde
- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä kreikan pi, Π, π.
Matematiikassa on kyse oppitekoisesta sanasta (William Jones, 1706), jonka pohjana on kreikan pi‑kirjaimella alkava sana periféreia ’maailmanpiiri; kiertoliike; ympäri kantaminen’ (johdos verbistä periférein ’kantaa ympäri’, jossa peri- ’ympäri’ + férein ’kantaa’).
Yhdyssanat ja johdokset
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.flint, pi, silicon
- ruotsiflinta, kisel
- saksaSilizium (n)
- ranskasilicium (m)
- venäjäкремний, пи
- esp.silicio
- viroräni, pii
- italiasilicio
- puolakrzem (m)
Hierarkia
Englanninkieliset vastineet
- pi
- silicon
- flint
Esiintymistiheys
13 832 esiintymää · 5.3 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 18 (maa)
Yleisimmät: pii 51 % · piin 28 % · piitä 8 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-iː
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Pii. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pii