pii

substantiivi/ˈpiː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

1 tavu · 3 kirjainta · Suomen kielen 10 247. yleisin sana

Merkitykset

  1. kreikkalaisten aakkosten 16. kirjain, vastaavat symbolit kreikkalainen suuraakkonen pii Π ja kreikkalainen pienaakkonen pii π
  2. (matematiikka)matemaattinen vakio: ympyrän kehän ja halkaisijan pituuden suhde (π ≈ 3,1415926535897932384626433832795)Piin käytännön likiarvo on 3,14.
  3. puolimetalleihin kuuluva alkuaine. Piin kemiallinen tunnus on SiPiitä käytetään puolijohteiden raaka-aineena.
  4. (vanhahtava)(harvinainen)piikkiharavan pii, kamman pii
  1. (Matematiikka)Kreikan kielen kirjain ( pieni kirjain ) tai ( suuri kirjain )

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Siilikki, metsän miniä, Siivo siipilintusesi, Kätkeös kynäkanasi; Sio siivet, kytke kynnet, Ilman piikin pistämättä, Teräksen terottamatta; Kuutar kätke poikiasi, Päivätär perehiäsi, Noian mieltä noutamatta, 10 Katehen kaehtimatta!
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Minä lähetän teille Oulusta muutamia tynnyreitä ruutia, lyijyä ja piitä tarpeen mukaan ja tupulttiterästä, josta voitte takoa keihäitä, tapparan teriä ja vaikkapa miekkojakin.
— Kaarlo Hänninen, Nuori sissipäällikkö
Selviä poikkeuksia ovat kuitenkin beryllium, boori, pii ja erityisesti hiili, varsinkin timanttina.
— Wikipedia: Ominaislämpökapasiteetti

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pii lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Polypii eli monikiteinen pii on materiaali, jossa pii on kiteisessä muodossa.
— Wikipedia: Polypii
Tavallisia säteilymittareissa käytettäviä puolijohteita ovat pii ja germanium.
— Wikipedia: Säteilyn havaitseminen
Amorfinen pii on ruskeaa jauhetta ja kiteinen pii on metallinharmaa ja kiiltävä.
— Wikipedia: Puolimetalli
Matemaattinen kyky Tammetilla on hallussaan Euroopan-ennätys piin desimaalien ulkoluvussa.
— Wikipedia: Daniel Tammet

Etymologia

1pii1 – piikivi, limsiö; alkuaine Silicium

Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1683
Levinneisyys
Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, nenetsi, enetsi, nganasani ja 5 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpīkivi
karjalapii, piikivi
vatjapī ’piikivi’ (viro koillmurt. piikivi todennäköisesti ← suomi)

Kaukaisemmissa sukukielissä

–? pohjoissaame biŋâl (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kova puuaines (lengon puun alapuolella), lyly’
nenetsipäe ’kivi; lasi(pullo), posliini; vuori’
enetsifu ’kivi’
nganasanifála
selkuppipǖ ’sama merkitys’
kamassipi ’kivi, malmi; piikivi’
koibaalipi ’kivi’
matorihilä
taigihyla ’kallio’.

Voi olla alkuaan sama sana kuin pii2 (katso tätä), merk. ’(pii)kivi’ edustaisi tällöin alkup. kantaa, josta myöhemmin on kehittynyt suomalais-ugrilaisella taholla tavattava merk. ’hammas’. Mikäli sanueet ovat erillisiä, voi tässä main. saamelainen sana kuulua (epävarmana vastineena) kumpaan ryhmään tahansa, joskin merk:n kehitys ’lyly’ ← ’(pii)kivi’ on luontevampi kuin ’lyly’ ← ’hammas’. Ilman saamelaista sanaa itämerensuomi-samojedi lähtömuodoksi voidaan olettaa myös *pijV, saame edellyttää varhaiskantasuomalaista muotoa *piŋe. samojedilaisiin sanoihin vertaa myös jukagiiri pie ’kivi; kallio, vuori’.

Samaa juurta olevia sanoja

2pii2 – hammasmainen uloke, piikki (esim. haravassa, kammassa, pirrassa)

Vanhin tieto
, 1580
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpī ’(haravan, äkeen) piikki’, selkäpī ’selkäranka’
karjalapii ’(ahraimen, haravan, kamman) pii’, selkäpii ’selkäranka’
lyydipī ’(haravan, ahraimen) pii’, pīttädä ’hammastaa (sirppi)’
vepsäpi, pī ’(haravan, pirran) pii’
vatjapī ’(äkeen, haravan) pii’, seltšäpī ’selkäpii’
viropii ’(äkeen, kamman, pirran) pii’
liivipīgəz ’(kamman, pirran, haravan) pii’

Kaukaisemmissa sukukielissä

mordvapej ’hammas’
länsimarilänsimari pü, itämari püj ’sama merkitys’
udmurtti, komipiń ’hammas; (pirran, äkeen) pii’
etelämansietelämansi päŋ, itämansi länsimansi päŋk, pohjoismansi puŋk ’hammas’
itähantiitähanti pöŋk, etelähanti pohjoishanti peŋk ’sama merkitys’
unkarifog ’hammas, (työkalun) pii’

. Voi olla alkuaan sama sana kuin pii1, katso tätä.

3pii3 – pitää pii ’ajaa laitavastaiseen, pitää suuntansa’

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: bi)
Vanhin tieto
Albin Stjerncreutz, 1863
Levinneisyys
paikoin Lounais-Suomi ja Kaakkois-Suomi sekä Keski-Pohjanmaa rannikko

Lainalähde: ← nykyruotsi bi (adv.) ’(tässä yhteydessä tuulen:) vieressä, viereen’: lägga bi ’panna piihin; purjehtia laitavastaiseen’, ligga bi ’olla piissä’ (myös adv:ssa förbi ’ohi’ jne. = nykysaksa bei, englanti by ’luona, vieressä’). — Sanasta nykyruotsi bidevind (← alasaksa bi de wind, hollanti bij de(n) wind) ’laitavastainen, hankatuuli’ → suomi (rannikkomurt.) pitivinni, pi(i)livinni: seilata pitivinniä ’luovia’.

pitää pii ’ajaa laitavastaiseen, pitää suuntansa (luoviessa)’

Samaa juurta olevia sanoja

4pii4 – mehiläinen

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: bi)
Levinneisyys
paikoin lounaismurteet
  1. suomipii
  2. nykyruotsibi ’mehiläinen’= nykytanska bi, islanti bý- jne. ’sama merkitys’

suomi piilikärpänen (Kuusjoki) ’hevoskärpänen, paarma’ lienee kontam. sanoista pii ja kiili(kärpänen) (katso kiiliäinen).

5pii5 – linnun ääntelyä kuvaava interjektio

Sanakirjassa
Käsitellään sanan piipittää yhteydessä
Vastineita
karjala, viro

(→ inarinsaame pijppȧđ ’piipata (juna, laiva, auto)’)

Onomat. sana, vertaa linnun ääntelyä kuvaavat interj:t pii, piip; vaikutusta voi olla myös nykyruotsin v:stä pipa ’viheltää’ (←← latina). Vertaa piiskua.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapiipetteä ’piipittää (lintu)’
viromurt. (harv.) piibutaja(lind) ’jk lintu’.

6pii6 – kreikkalaisen kirjaimiston 16. aakkonen; (matematiikassa:) ympyrän kehän ja halkaisijan suhde

Alkuperä
Kansainvälinen sana

Lähtökohtana lähinnä kreikan pi, Π, π.

Matematiikassa on kyse oppitekoisesta sanasta (William Jones, 1706), jonka pohjana on kreikan pi‑kirjaimella alkava sana periféreia ’maailmanpiiri; kiertoliike; ympäri kantaminen’ (johdos verbistä periférein ’kantaa ympäri’, jossa peri- ’ympäri’ + férein ’kantaa’).

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.flint, pi, silicon
  • ruotsiflinta, kisel
  • saksaSilizium (n)
  • ranskasilicium (m)
  • venäjäкремний, пи
  • esp.silicio
  • viroräni, pii
  • italiasilicio
  • puolakrzem (m)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • pi
  • silicon
  • flint

Esiintymistiheys

13 832 esiintymää · 5.3 / milj.

Suomi24
4.7
Sanomalehdet
11.0
Aikakauslehdet
12.9
Wikipedia
10.1
Reddit
3.9
Tekstitykset
2.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 18 (maa)

Yleisimmät: pii 51 % · piin 28 % · piitä 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pii. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pii