pil­laan­tu­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. vauhkoontua (etenkin hevonen), suuttua

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pillastua yhteydessä
Vastineita
pohjois- eli vienankarjala

‑lt-aineksen sisältävien varianttien perusteella voi liittyä s.v. piltua main. johdossikermään; toisena, vaihtoehtoisena kantana on mahdollinen myös pillahtaa, pillittää (katso tätä) sanoihin liittyvä onomat. vartalo (deskr. alkuperään viittaa liivi pīlpastə ’pillastua (hevonen)’); tällöin ‑lt-:lliset muodot on tulkittava kontaminaatioiksi (vertaa kiltautua ’pillastua’ (katso kilta1) sekä s.v. piltua main. sanat). Merk:n puolesta tuskin voi olla johdettu v:istä suomi pillastaa (Laihia Keuruu) ’pilata, silputa’, karjala pillastoa (Tver) ’vahingoittaa, turmella’ (← pilla ’vahinko, hävitys’, katso tätä), kuten on oletettu.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

pohjois- eli vienankarjalapohjois- eli vienankarjala pillastuo ’vauhkoontua, pillastua’ (? ← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pillaantua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pillaantua