1kilta1 – yhteys, veljeskunta, seura, kerho
- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen)
- Vanhin tieto
- Henrik Florinus, 1702
- Vastineita
- viro
- suomikilta
- germaaninenvertaa nykyruotsi gille ’kilta’, muinaisruotsi gilde ’maksu; kilta, vieraspidot, juomingit; veljeskunta, kokoushuone’, muinaisnorja gildi ’sama merkitys’ = (tai ←) keskialasaksa gilde ’juomingit, juomaseura’, nykysaksa Gilde jne. (saksan taholta → viro)
Yhd. killantupa (Schr 1637 ’kapakka’), kiltatupa (Lönnr 1874), kilstupa (Renv 1823 myös gillstupa) ’kokoushuone’, merk. murt. (Pohjois-Karjala Etelä-Savo) myös ’(velka)vankila’ ← ruotsi, vertaa nykyruotsi gillestuga ’kokoushuone, ‑talo’, gäldstuga ’velkavankila’, myöhäinen muinaisruotsi gildistuva, gillestuffwa ’killan kokoushuone, kapakka’.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| viro | kild (g. killa tai killi), kilde, kildi ’sama merkitys’ |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
2kilta2 – (koirien) kiima; kiima-aika
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- et. Satakunta Pohjanmaa
- Vastineita
- viro
- suomikilta
- ? germaaninenvertaa nykyruotsi murt. gil ’kiimainen’, gill ’seurallinen’, saksa geil ’kiimainen, irstas’ jne
Toisen selityksen mukaan sama sana kuin kilta1, jolloin kiimassa kulkeva uroskoiralauma olisi (leik.) samastettu juopuneeseen miesporukkaan.
On epävarmaa, kuuluvatko alun perin tähän yhteyteen suomi (itämurteet) kiltautua ’yltyä, innostua, pillastua’ sekä kilteytyä, karjala kilteytyö ’suuttua’.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| viro | murt. kild (g. killa) ’koirien, susien kiima-aika’, killata ’juoksennella, maleksia’ |
|---|
(suomi → ruotsinsaame (LÖ) kilde- ’kiima-’: k.-kåte ’kota, missä lappalaiset oleskelevat porojen kiima-aikana’, kildetet ’viettää porojen kiima-aikaa’ jne.)
Samaa juurta olevia sanoja