pilp­pa

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. lastu, säle, pieni pala (esim. leipää)
  2. puukalikka, jota pelissä lyödään; kyseessä oleva peli

Etymologia

1pilppa1 – lastu, säle, pieni pala (esim. leipää)

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
Keski-Suomi Länsi-Savo Kymenlaakso Karjalan kannas, osin Häme Pohjanmaa
Vastineita
viro, liivi

Ilmeisesti samaa deskr. sanuetta kuin pilpa (katso tätä), vertaa myös silppu ja pilkkoa sekä pilppu.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

viropilbas (g. pilpa) ’puutikku, säle, päre’, pilbastada ’halkoa, pirstoa sälöille’
liivipīlpa ’pieni puupala, pirstale’, pīlpastə ’pirstoa palasiksi’.

Samaa juurta olevia sanoja

2pilppa2 – puukalikka, jota pelissä lyödään; kyseessä oleva peli

Sanakirjassa
Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan pilppu yhteydessä

Lähtökohta: mahdollisesti ← nykyruotsi murt. Suomi filp, filppå ’pilppu; pilppupeli’, filpa ’lyödä pilppua’; selitystä vaikeuttaa nykyruotsi sanan alkuperän epäselvyys. Päinvastainen lainasuunta ei äänt. seikkojen tähden tulle kysymykseen (suomi p- ~ nykyruotsi f-), sen sijaan suomi sanan äänneasun kehitykseen (vilppu → pilppu) on hyvin voinut vaikuttaa s. pilppu ’lastu, säle’ (katso pilppa) — nykyruotsi murt. (Pohjanmaa) pilp, pilppu ’pilppu; pilppupeli’ ← suomi (nykyruotsi kirjak. pelin nimi on pilt; varmaankin sama sana kuin nykyruotsi pilt ’poika’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pilppa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pilppa