pi­me­ne­mi­nen

substantiivi/ˈpimeneminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pi-me-ne-mi-nen (5 tavua) · 11 kirjainta

Johdettu sanasta: pimetä

Merkitys

  1. teonnimi verbistä pimetä

Esimerkkilauseet

Se on kuun pimeneminen, joka tulee siitä, kun maa sattu aurtngon ja kuun välille ja maan pimiä varjo eli kuvainen lankiaa kuulle, jossa se myös näytäiksee ymmyrjäiseksi.
— Ludvig Holberg, Anttonius Putronius
Sattuupa niinkin välistä, että tulee kuun pimeneminen.
— Zacharias Topelius, Luonnonkirja
Vakavampia oireita ovat toispuolinen raajahalvaus, tuntohäiriö, puhevaikeuksia, näön menettäminen tai hetkellinen toisen silmän pimeneminen.
— Wikipedia: Aivoverenkiertohäiriö

Etymologia

pimetä + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: pimeneminen 46 % · pimenemistä 20 % · pimenemisen 16 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pimeneminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pimeneminen