pimeneminen
substantiivi/ˈpimeneminen/pi-me-ne-mi-nen (5 tavua) · 11 kirjainta
Johdettu sanasta: pimetä
Merkitys
- teonnimi verbistä pimetä
Esimerkkilauseet
Se on kuun pimeneminen, joka tulee siitä, kun maa sattu aurtngon ja kuun välille ja maan pimiä varjo eli kuvainen lankiaa kuulle, jossa se myös näytäiksee ymmyrjäiseksi.Sattuupa niinkin välistä, että tulee kuun pimeneminen.Vakavampia oireita ovat toispuolinen raajahalvaus, tuntohäiriö, puhevaikeuksia, näön menettäminen tai hetkellinen toisen silmän pimeneminen.Etymologia
pimetä + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
Yleisimmät: pimeneminen 46 % · pimenemistä 20 % · pimenemisen 16 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-eminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Pimeneminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pimeneminen