pi­sa­mai­nen

Punatukkainen, likainen poika, pisamaiset kasvot ilosta loistavina, tuli urkujen takaa, mennä kolusi pitkin sivukäytävää, pudotti sillä välin shillinkinsä, jonka tietysti etsi, ja pääsi vihdoin viimein ulos sulkien raskaan oven, niin että kirkko kajahti.

Hän oli, kuten sanottu, arviolta neljänkymmenen tai kahdenviidettä vuoden ikäinen, punakka, hieman pisamainen mies, jonka koko olemuksesta, näennäisen rahvaanomaisuuden uhallakin, huokui ylhäisyyttä, johon oli sekoittunut eräänlaista englantilaista tuoksahdusta.

Juoni Vinski on vaaleatukkainen, pisamainen pikkupoika, joka viettää kesäänsä Hömpstadin puutalokaupungissa.