pi­so­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. halkeilla, säröillä
  2. tihkua, vuotaa

Etymologia

1pisota1 – halkeilla, säröillä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pisama yhteydessä
Vastineita
karjala

Alkuperä epäselvä. Tuskin sama kuin sanalla pisama1.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalapisahtoa ’mennä koloille, loville (teräaseen terä)’, pišu ’pikkutytön häpy’.

2pisota2 – tihkua, vuotaa

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pisara yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpisara ’pisara’
karjalapisara ’pisara, tippa’, pisareh ’pisara’
lyydi, vepsäpizar ’pisara’, pizerta ’vuotaa, pisaroida’
vatjapisar ’pisara’
viropisar ’pisara, kyynel’, pisu ’pisara; kipinä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva piźems, mokšamordva piźəms ’sataa’, ersämordva piźeme, mokšamordva piźəm ’sade’.

Lähtökohtana olevan v:n *piśᴕ- ’tipahdella; sataa’ johd:iin kuuluu ehkä myös pisama1, katso tätä. Sanoihin voi vanhastaankin liittyä deskr. sävyjä, mihin viittaavat mahdollisesti samaan yhteyteen kuuluvat äänt. variantit piiska2 sekä pisko ’pisara’, piskottaa, piskotella (Pohjois-Satakunta Etelä-Pohjanmaa ja ymp.) ’pisaroida, tihkua’ (

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

etelämansietelämansi pɛ̮sk-, itämansi pē̮sγ-, länsimansi pē̮ss-, pohjoismansi pāsγ-
itähantiitähanti pasəγ-, etelähanti posə-, posγə-, pohjoishanti pɔsĭ- ’sama merkitys’).

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pisota. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pisota