plik­ka

substantiivi/ˈplikːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

plik-ka (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. tyttö, lastenkaitsija

Esimerkkilauseet

Ilmat ne taitaa muuttua, Koska taivas se ruskottelee; Enkä minä plikka sinua nai, Ja vaikka ma uskottelen.
— Gustaf Adolf Heman, Kaksi tolppaa; Pohjalais-Maija
Eräs lihava möhömahainen teurastaja katseli Kailua, miehet silmäilivät Valkoa, muijat Kreetaa, "plikkaa" ja minua.
— Gustaf Adolf Heman, Kysymysmerkkejä; Kuinka Muikkulan Matin kirkolla kävi
Artun mielestä Marjatta on "järkevä plikka", isäänsä tullut; näkönsä hän on Artun mukaan perinyt äitivainaaltaan.
— Wikipedia: Musta rakkaus (elokuva)

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: flicka)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan likka yhteydessä
Vastineita
karjala, viro
  1. suomilikka
  2. nykyruotsiflicka ’tyttö’
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalalikka ’lapsentyttö’ (? ← suomi)
viroplika ’tyttö’

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

1 345 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.6
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: plikka 62 % · plikat 21 % · plikan 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ikːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Plikka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/plikka