puk­ki­a

verbi/ˈpukːiɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

puk-ki-a (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: pukki

Merkitykset

  1. tyrkkiä, puskea, pökkiä, sysiä, työntää, töniä, pukata
  2. yksikön partitiivi sanasta Pukki

Esimerkkilauseet

Poika oli hoitanut pukkia talvesta asti, sen syntymästä saakka, eikä hän koskaan ollut ajatellut, että hän voisi sen kadottaa; mutta nyt se oli tapahtunut yhdessä hetkessä, eikä hän enää saisi sitä nähdä.
— Björnstjerne Björnson, Vaarallinen kosinta
Poika oli hoitanut pukkia talvesta asti, sen syntymästä saakka, eikä hän koskaan ollut ajatellut, että hän voisi sen kadottaa; mutta nyt se oli tapahtunut hetkessä, eikä hän enään saisi sitä nähdä.
— Björnstjerne Björnson, Kertomuksia
Jotkut oriit eivät kuitenkaan suostu astumaan pukkia, joten niille on käytettävä niin kutsuttua pukkitammaa, jolta yleensä on poistettu munasarjat ja jolle aikaansaadaan kiima hormonivalmisteella.
— Wikipedia: Hevonen

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pukata yhteydessä
Vastineita
karjala

Lainalähde: Mahdollisesti osittain ← nykyruotsi murt. (Suomi) bocka, bucka ’pukata, töytäistä’ (tanska bukke ’sama merkitys’, mahdollisesti johd. s:sta buk, nykyruotsi bock ’pukki’), osittain varmaan omap. deskr. alkuperää, mihin viittaavat vokaalinsa puolesta poikkeavat synonyymit puukata, puukkia (kaakkoismurteet Savo; ehkä kontam., vertaa tuuppia) ja pökätä (laajalti murt.), pökkiä (Gan 1787; Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso, paikoin Uusimaa kaakkoismurteet Pohjois-Savo).

eteläsaame bukkedh ’olla sukupuoliyhteydessä (mies)’ ← varmaankin joko ← skandinaavinen tai ← suomi.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalapukata ’pukata, survaista; pistää (esimerkiksi käärme; Tver)’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

Yleisimmät: puki 97 % · pukkii 3 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin pukkia taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpukinpukinolen pukkinutolin pukkinut
sinäpukitpukitolet pukkinutolit pukkinut
hänpukkiipukkion pukkinutoli pukkinut
mepukimmepukimmeolemme pukkineetolimme pukkineet
tepukittepukitteolette pukkineetolitte pukkineet
hepukkivatpukkivatovat pukkineetolivat pukkineet
passiivipukitaanpukittiinon pukittuoli pukittu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpukkisinolisin pukkinut
sinäpukkisitolisit pukkinut
hänpukkisiolisi pukkinut
mepukkisimmeolisimme pukkineet
tepukkisitteolisitte pukkineet
hepukkisivatolisivat pukkineet
passiivipukittaisiinolisi pukittu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpuki—
hänpukkikoonolkoon pukkinut
mepukkikaamme—
tepukkikaa—
hepukkikootolkoot pukkineet
passiivipukittakoonolkoon pukittu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpukkinenlienen pukkinut
sinäpukkinetlienet pukkinut
hänpukkineelienee pukkinut
mepukkinemmelienemme pukkineet
tepukkinettelienette pukkineet
hepukkinevatlienevät pukkineet
passiivipukittaneenlienee pukittu

Infinitiivit

1. infinitiivipukkia
1. inf. pitkä muotopukkiakseen
2. inf. inessiivipukkiessa
2. inf. inessiivi, passiivipukittaessa
2. inf. instruktiivipukkien
3. inf. inessiivipukkimassa
3. inf. elatiivipukkimasta
3. inf. illatiivipukkimaan
3. inf. adessiivipukkimalla
3. inf. abessiivipukkimatta
3. inf. instruktiivipukkiman
4. infinitiivipukkiminen
5. infinitiivipukkimaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipukkiva
Passiivin 1. partisiippipukittava
Aktiivin 2. partisiippipukkinut
Passiivin 2. partisiippipukittu
Agenttipartisiippipukkima
Kieltopartisiippipukkimaton

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pukkia. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pukkia