puntaroiminen
substantiivi/ˈpuntɑroi̯minen/pun-ta-roi-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta
Johdettu sanasta: puntaroida
Merkitys
- teonnimi verbistä puntaroida
Esimerkkilauseet
Lautamies tuntee, ettei tällainen puntaroiminen tänä iltapäivänä ole juuri kaikkein soveliainta ajatusten askareeksi.Eikö tällainen velvollisuuden keksitty puntaroiminen ja murskaamishalun vaisto ollut juuri sitä samaa alhaisen hengen kelkkamäkeä, minkä tuomitsija hän on ja oli ollut ja mistä oli kirjansakin kirjoittanut?Etymologia
puntaroida + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-oiminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Puntaroiminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puntaroiminen