pusku
substantiivi/ˈpusku/pus-ku (2 tavua) · 5 kirjainta
Johdettu sanasta: puskea
Merkitykset
Synonyymit
Esimerkkilauseet
A. Puskut pilvihin puhallan, ammun tauit taivahalle, jottei nosta noiatkana, käännä kannuslappalaiset.Otan koprat kontiolta, Toiset koprat kuollehelta, Kolmannet kokolta koprat, Linnulta lihan pitimet, Haukalta haarittimet, Jolla puskuja puserran, Jolla painan paisehita.Perusohjaimet ovat liikkuminen, uinti, puraisu, pyrstönisku ja vauhtitehoste/pusku.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pusku lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Verbit
Niillä mä pusersin puskut, Niillä taitoin tau'in nuolet.Etymologia
1pusku1 – taikinan juuri; oluen käyte; käyvä sahti, vierre, ensimmäinen, väkevä olut
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: buska)
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi, paikoin Etelä-Häme
Lähtökohta: ← nykyruotsi buska, murt. myös buske, boske ’käymätön olut’, vertaa nykysaksa bauschen ’paisuta, turvota’.
Samaa juurta olevia sanoja
2pusku2 – puskeminen; (puskemalla suoritettu) töytäys, isku; puskuliitos
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan puskea yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 5 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | puskia ’puskea; pistää (hyönteinen)’, pusella, puseksennella ’puskeksennella’, puskelikkoi ’puskevainen’, pusku vīkǟ ’paha periköön’ |
|---|---|
| karjala | puskie ’puskea; rehkiä’, puskuisilla, puskoilla ’puskusilla’, puskija, puskittša ’puskuri (eläin)’, puskos ’pusku; puskemalla aiheutettu haava’ |
| lyydi | puskeda ’puskea’, puskuižī ’puskusilla’ |
| vepsä | puskta ’puskea; puhkaista; tappaa’ |
| vatja | puskia ’puskea’, puske̮likko ’puskuri (eläin)’ |
| viro | pusata (prs. puskan) ’puskea’, puskima (prs. pusin) ’pökkiä’, puselda (prs. pusklen) ’puskea toisiaan’ |
| liivi | puslə ’puskea (toisiaan)’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame boskâdit (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame) ’pistää, lykätä’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari pə̑škam, itämari püškäm ’pistää (hyönteinen); survoa’ |
| etelämansi | etelämansi powt-, länsimansi püwt-, itämansi pohjoismansi puwt- ’pistää; puskea’ |
| itähanti | itähanti poγləm-, etelähanti poχət-, pohjoishanti poχəl- ’sama merkitys’ Vertaa myös puuska1. |
Samaa juurta olevia sanoja
- puskea1510
- puskia
- puskeskella
- (olla) puskusilla
- puskeutua
- puskija
- puskiainen
- puskuri
3pusku3 – äkillinen, nopeasti ohimenevä tuulen, tunteen, taudin voimistuminen
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan puuska yhteydessä
~ (suomi →) karjala puuska ’tuulispää, vihuri’, puuskata ’tyrkätä, paiskata, lyödä; tuulla puuskittain’, puusku ’isku, lyönti, korvapuusti’ | liivi pūškə ’hengittää äännekkäästi, kuorsata’.
Sanat liittynevät s.v. puskea (katso tätä) esitettyihin sanoihin.
Samaa juurta olevia sanoja
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Käännökset
- engl.boost
Hierarkia
Yläkäsitteet
Englanninkieliset vastineet
- header
- boost
Esiintymistiheys
819 esiintymää · 0.3 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
Yleisimmät: pusku 51 % · puskun 19 % · puskuun 10 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-usku
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Pusku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pusku