puuska
erisnimi, substantiivi/ˈpuːskɑ/puus-ka (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 19 577. yleisin sana
Merkitykset
- äkillinen, lyhytkestoinen tuulenvirtaus
- äkillinen tunteenilmaus
- käsipuuska, suuttumusta ilmaiseva asento
- (murteellinen)leskivaimon uusi aviomies
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Vastakohtasanat
Esimerkkilauseet
Valitellaan, vaikeroidaan mielipuolin puuskin, raivoin, tositoimiss' olla voidaan käsin vankoin, vaan ei aivoin.Pieneen mökkiin, joka on kyläkunnan laidassa, sopivat hyvin tuulen puuskat ja sen nurkissa soi myrskyn surullinen sävel terävämmin ja vinhemmin, kuin muualla.Tikku kertoo Raphaelille tämän omaavan myös hyviä johtajan ominaisuuksia, kuten intohimoa, vahvuutta ja uskollisuutta, mutta useiden raivon puuskien vuoksi häntä ei ole kelpuutettu johtajaksi.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan puuska lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Ruhtinas oli hyvin hämmästynyt tästä äkillisestä puuskasta eikä tietänyt, mistä se oikein johtui.Rouva punastui onnesta, mutta sysäsi kohta Julienin luotaan mustasukkaisuuden puuskassa.Tai se pyörteilee äkkinäisinä puuskina yksinpä talon herraa vastaan.Myötäänsä täytyi meidän pysähtyä, kun rajuimmat tuulen puuskat iskivät meitä.Etymologia
1puuska1 – äkillinen, nopeasti ohimenevä tuulen, tunteen, taudin voimistuminen
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- Kymenlaakso
~ (suomi →) karjala puuska ’tuulispää, vihuri’, puuskata ’tyrkätä, paiskata, lyödä; tuulla puuskittain’, puusku ’isku, lyönti, korvapuusti’ | liivi pūškə ’hengittää äännekkäästi, kuorsata’.
Sanat liittynevät s.v. puskea (katso tätä) esitettyihin sanoihin.
Samaa juurta olevia sanoja
2puuska2 – kädet puuskassa ’kädet lanteilla tai ristissä rinnalla’
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- et. Kaakkois-Suomi Inkerinmaa, harvemmin Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi
- Vastineita
- inkeroinen, vatja, viro
Tähän yhteyteen kuuluvat myös suomi murt. puuska ’(tien, metsän) varsi (paikoin Etelä-Suomi); tuolin tai sohvan käsinoja (Suursaari); suuri poimu mekon kyljessä (Viron Inkerinmaa)’ ja inkeroinen pūska ’suuri poimu mekon kyljessä’.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pūska: käet pūskās ’sama merkitys’ |
|---|---|
| vatja | pūska: tšäed pūzgaza ’sama merkitys’ |
| viro | puus (g. puusa) ’lantio, lanne; lonkka’, käed puusas ’kädet lanteilla’, ((Wied; murt., vanh.) myös) puusk (g. puusa), puis (g. puisa), nuus (g. nuusa) ’sama merkitys’ |
3puuska3 – lesken kotiinsa naima mies; kotivävy; isäpuoli
- Alkuperä
- Lainasana (balttilainen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan puusniekka yhteydessä
Lähtökohta: ← balttilainen, vertaa latvia pusenieks, puše(l)nieks ’osakas, joka toisen kanssa yhdessä omistaa tai hoitaa tilaa’ (→ Baltia saksa puseneck, pusseneck ’sama merkitys’), liettua púsininkas ’talon peltomaan puolikkaan omistaja’; suomi puusniekka → nykyruotsi murt. Suomi pōsnik ’lesken taloonsa naima mies’, suomi puuska → nykyruotsi murt. Suomi pōska ’mies, joka saa osan talosta naimalla lesken’.
Samaa juurta olevia sanoja
4puuska4 – pensas
- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi)
- Sanakirjassa
- Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan puska yhteydessä
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Johdokset
Käännökset
- engl.gust, fit, squall
- ruotsiil, by
- saksaBö
- ranskarafale
- venäjäпорыв ветра, шквал
- viropagi, iil, tuuleiil
- italiaventata
Hierarkia
Englanninkieliset vastineet
- spree
- fit
- outburst
- gust
- bluster
- flurry
- spot
- touch
Esiintymistiheys
5 496 esiintymää · 2.1 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
Yleisimmät: puuska 25 % · puuskassa 23 % · puuskissa 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uːskɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Puuska. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/puuska