pyh­ki­ä

verbi/ˈpyhkiæˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pyh-ki-ä (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitys

  1. pyyhkiä

Esimerkkilauseet

Pestä, pyhkiä, kantaa puita, Kunnes jalkoja säilöstää, Itse syömättä syöttää muita, Köksä raukan on elämää.
— Zacharias Topelius, Lukemisia lapsille 7
N'otta sill' oli kovasti heti äireen hommia, syöttää toisesta ja pyhkiä toisesta päästä.
— Jaakkoo Vaasan, Sinsallaa
Korpit, jotka nyt juuri lensivät ohitse, olisivat voineet Maisulle sanoa, että hän saattaisi pyhkiä pois kyyneleensä nyt, kun hautaantuneet olivat pelastetut, mutta ihmiset eivät ymmärrä korppien kieltä, ja ihmiset tarvitsevat ison aikaa, ennen kun saavat sanan kulkemaan yli laksojen ja vuorten.
— Berthold Auerbach, Vilun-ihana

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pyyhkiä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro

Lähtökohta: ? ← kantagermaani *wiskian → muinaisyläsaksa wisken ’pyyhkiä’. Labiaalistuminen *vi- → *pü- olisi tapahtunut, koska *vihkiä ei häiritsevän homonymian vuoksi olisi ollut mahdollinen.

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpǖhkiä
karjalapyyhkie ’lakaista, pyyhkiä, puhdistaa, kuivata’, pyyhkälteä ’pyyhkäistä’, pyyhkälteäkseh ’pyyhältää’, pyyhkin ’pöytäliina’
lyydipühkidä ’pyyhkiä, lakaista’, pühkin ’pöytäliina’
vepsäpühkt́ä, pihktä ’pyyhkiä, lakaista’, pühkin, pihkim ’pöytäliina’
vatjapühtšiä, (vatjan Kukkosin murre) pǖhkiä ’pyyhkiä, lakaista’
viropühkida ’pyyhkiä’, pühkmed ’roskat’

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

Yleisimmät: pyhittäköön 60 % · pyhittävä 28 % · pyhi 6 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin pyhkiä taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpyhinpyhinolen pyhkinytolin pyhkinyt
sinäpyhitpyhitolet pyhkinytolit pyhkinyt
hänpyhkiipyhkion pyhkinytoli pyhkinyt
mepyhimmepyhimmeolemme pyhkineetolimme pyhkineet
tepyhittepyhitteolette pyhkineetolitte pyhkineet
hepyhkivätpyhkivätovat pyhkineetolivat pyhkineet
passiivipyhitäänpyhittiinon pyhittyoli pyhitty

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpyhkisinolisin pyhkinyt
sinäpyhkisitolisit pyhkinyt
hänpyhkisiolisi pyhkinyt
mepyhkisimmeolisimme pyhkineet
tepyhkisitteolisitte pyhkineet
hepyhkisivätolisivat pyhkineet
passiivipyhittäisiinolisi pyhitty

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpyhi—
hänpyhkiköönolkoon pyhkinyt
mepyhkikäämme—
tepyhkikää—
hepyhkiköötolkoot pyhkineet
passiivipyhittäköönolkoon pyhitty

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpyhkinenlienen pyhkinyt
sinäpyhkinetlienet pyhkinyt
hänpyhkineelienee pyhkinyt
mepyhkinemmelienemme pyhkineet
tepyhkinettelienette pyhkineet
hepyhkinevätlienevät pyhkineet
passiivipyhittäneenlienee pyhitty

Infinitiivit

1. infinitiivipyhkiä
1. inf. pitkä muotopyhkiäkseen
2. inf. inessiivipyhkiessä
2. inf. inessiivi, passiivipyhittäessä
2. inf. instruktiivipyhkien
3. inf. inessiivipyhkimässä
3. inf. elatiivipyhkimästä
3. inf. illatiivipyhkimään
3. inf. adessiivipyhkimällä
3. inf. abessiivipyhkimättä
3. inf. instruktiivipyhkimän
4. infinitiivipyhkiminen
5. infinitiivipyhkimäisillään

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipyhkivä
Passiivin 1. partisiippipyhittävä
Aktiivin 2. partisiippipyhkinyt
Passiivin 2. partisiippipyhitty
Agenttipartisiippipyhkimä
Kieltopartisiippipyhkimätön

Riimit

-yhkiæ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pyhkiä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pyhkiä