ral­la­tus

Eräänä myöhäissyksyn iltana, jolloin vesikourut eivät enää soittaneet alakuloista rallatustaan, vaan hieno jääkuori oli silaillut villiviinin vähät lehdet, pakistiin palavan iltatakan ääressä koirasta.

"Ohhoh", sanoi Simo, "olisinpa luullut, että Vuorelainen paremmin eroittaisi miekkain kalskeen harppuin helinästä, ja hurjan sotahuudon iloisesta rallatuksesta.

Englanninkielisten sanojen mieleenpainuvin osa, jokaisen säkeen lopussa toistuva "Fa la" - rallatus, on peräisin jo alkuperäisistä "Nos Galan" - laulusta ja liittyy alkujaan Walesin keskiaikaiseen lauluperinteeseen.