ramata
Merkitykset
- kehua, kerskua, ylpeillä
- väsyttää, raukaista
- rämistä, kolista, metelöidä; rapista
Etymologia
1ramata1 – kehua, kerskua, ylpeillä
- Alkuperä
- Lainasana (ruotsi)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pramea yhteydessä
Lähtökohta: ← ruotsi (myöhäinen muinaisruotsi, nykyruotsi murt.) bram ’komeus, upeus, ylpeily, prameilu, kerskailu’, nykytanska bram ’sama merkitys’, nykyruotsi bramma, nykyruotsi murt. Suomi brama ’ylpeillä, kerskailla, kehuskella’ (skandinaavinen taholta myös pohjoissaame rabme (inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’kerskaus, kehuminen; riemu’, pohjoissaame rabˈmut (inarinsaame koltansaame) ’kerskua, kehua, ylistää’; sen sijaan pohjoissaame ramedit (inarinsaame) ’ylistää’ ilmeisesti ← suomi ramata).
Samaa juurta olevia sanoja
2ramata2 – väsyttää, raukaista
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan ramaista yhteydessä
- Vastineita
- karjala
Mahdollisesti deskr.-luonteisia sanoja (vertaa romu), elleivät ne kuulu vastakkaismerkityksenä sanan ramu ’voima’ yhteyteen. Vertaa myös rampa.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | ramistuo ’rapistua, ränsistyä; raihnaantua; ravistua (astia)’, ramu ’huono, kulunut esine; raihnas’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
3ramata3 – rämistä, kolista, metelöidä; rapista
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan ramista yhteydessä
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Vastineita
- karjala
Lähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Ramata. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ramata