Asiasanasto.fi

ran­nim­mai­nenadjektiivi

/ˈrɑnːimːɑi̯nen/

Johdettu sanasta: ranta

Merkitys

  1. 1.lähimpänä rantaa sijaitseva

Etymologia

ranta + johdin -immainen

Esimerkkilauseet

Onpa iäti vihanta havumetsäkin, jonka rannimmaiset, mäntyiset ja kallioon kiintyneet jäsenet, kuni armoa anoen, ryömivät pitkin maata, uskaltamatta latvaansa taivaalle nostaa, jo kääriintynyt tavallista tummempaan talviverhoonsa.

Juho Reijonen, Suuteita

Meri nousi ranta-aittoihin ja rannimmaisten talojen pihoihin.

Emil Elenius, Saarelaiskuvia I

Rannimmaisen sotatunturin juurella Kemijoen sivujokea Vouhtujokea ja Jäämereen laskevaa Sotajokea erottaa kapea Sotataival -niminen kannas.

Wikipedia: Sotatunturit

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivirannimmainen
Genetiivirannimmaisen
Partitiivirannimmaista
Essiivirannimmaisena
Translatiivirannimmaiseksi
Inessiivirannimmaisessa
Elatiivirannimmaisesta
Illatiivirannimmaiseen
Adessiivirannimmaisella
Ablatiivirannimmaiselta
Allatiivirannimmaiselle
Abessiivirannimmaisetta

Riimit

-ɑinen

Kaikki riimit