Asiasanasto.fi

rantakaura

substantiivi

/ˈrɑntɑˌkɑu̯rɑ/

sisältää sanat: ranta + kaura

Merkitykset

  1. 1.(erityisesti) rantakauroiden sukuun kuuluva Ammophila arenaria
  2. 2.(yleisesti) mikä tahansa rantakaurojen suvun (Ammophila *) kasvi

Käännökset

  • ruotsimarhalm

Esimerkkilauseet

Yhtäkkiä nousi yhdeltä näistä, missä ei rantakaura sitonut hiekkaa, ikäänkuin väkevä sauhu.

H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita VI

Saarella vikisee äärettömät joukot västäräkkiä, kivitaskua, uunilintua, sinirintakerttua, sirkkua, kaikki saaren puutarhat ja vainiot ovat täpösen täynnään lintuja, niitä vilisee kallioitten juurellakin ja dyynillä pensaissa ja rantakauran seassa, etenkin kerttuja ja muita laululintuja.

I. K. Inha., Saksanmaa

Rantaniityillä kasvaa ylisenä rantakauraa, merinätkelmää ja kangasajuruohoa.

Wikipedia: Säyvö

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

Nominatiivirantakaura
Genetiivirantakauran
Partitiivirantakauraa
Essiivirantakaurana
Translatiivirantakauraksi
Inessiivirantakaurassa
Elatiivirantakaurasta
Illatiivirantakauraan
Adessiivirantakauralla
Ablatiivirantakauralta
Allatiivirantakauralle
Abessiivirantakauratta

Riimit

-ɑurɑ

Kaikki riimit