ren­gon­kie­li

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. leikki- tai salakieli, jossa sanojen tavujen järjestystä vaihdetaan; siansaksa

Etymologia

Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Levinneisyys
hajat.

(→ karjala rentu, rennunkieli ’sama merkitys’).

Osittain käännöslaina, vertaa nykyruotsi rotvälska ’(rikollisten, kerjäläisten) salakieli; siansaksa’ ← nykysaksa Rotwelsch, keskiyläsaksa rotwelsch, ‑walsch ’sama merkitys’, jossa rot ’kerjäläinen; ovela, kiero’ ja välsk, welsch ’romaaninen; ulkomaalainen’ (alkuosaan vertaa renttu s.v. rento); renko, rengon- perustunevat puolestaan kansanetymologiaan.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Rengonkieli. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/rengonkieli