rep­sik­ka

substantiivi/ˈrepsikːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rep-sik-ka (3 tavua) · 8 kirjainta

Merkitykset

  1. autonkuljettajan apumies erit. puutavaran ajossaPistähän repsikka pokara heilumaan, jotta saahaan kuorma päälle.
  2. apulainen, apumies, aputyöntekijämuurarin repsikka
  3. (puhekieli)auton kuljettajan oikealla puolella istuva henkilö

Esimerkkilauseet

Repsikka se sillallaan taas tukkia sahaan vääntää, hei, sun hei, mun hevosein, taas tukkia sahaan vääntää.
— Selma Anttila, Ristiriitoja
Mutta repsikka oli ajatuksissaan pitänyt jo kauan Almaa omanaan ja usein pitkällä, tulisella silmäyksellä herättänyt eloa hänen uneliaille kasvoilleen.
— Selma Anttila, Ristiriitoja
Repsikka oli iskenyt silmänsä häneen.
— Selma Anttila, Ristiriitoja

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (venäjä: grebščík)
Vanhin tieto
Lönnrotin sanakirjan lisävihko, 1886
Levinneisyys
Kaakkois-Suomi, paikoin hämäläismurteet Etelä-Pohjanmaa

Lainalähde: ← venäjä grebščík ’haravoitsija’, johd. v:stä grestí (prs. grebú) ’soutaa; haravoida’.

Esiintymistiheys

1 808 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.8
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 14 (solakka), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: repsikan 84 % · repsikka 10 % · repsikkana 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-epsikːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Repsikka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/repsikka