reuh­ka

substantiivi/ˈreu̯hkɑ/
Jaa

Merkitykset

  1. (arkikieltä)vanha, rikkinäinen tai kovin kulunut päähine
  2. (arkikieltä)karvahattu, karvalakki
  3. (arkikieltä)(harvinainen)lähes loppuun käytetty muu vaatekappale

Etymologia

< venäjä

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Parin minutin perästä hän palasi, yllään vanha, ohut, keltaisen ruskea matkamekko ja päässä ketunnahkainen reuhka suurine korvalappuineen syvässä otsalla.
— Gustav Frenssen, Jörn Uhl
Moitamiehiä olivatkin — metsännahkoihin ja jänkäheiniin käärittyjä, umpitakkiin ujutettuja sieluja, koirannahkainen reuhka pään peittona, Värriön Heikillä vielä koirannaama otsalla.
— Samuli Paulaharju, Sompio

Esiintymistiheys

963 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.4
Sanomalehdet
0.1
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9

SijamuotoYksikkö
Nominatiivireuhka
Genetiivireuhkan
Partitiivireuhkaa
Essiivireuhkana
Translatiivireuhkaksi
Inessiivireuhkassa
Elatiivireuhkasta
Illatiivireuhkaan
Adessiivireuhkalla
Ablatiivireuhkalta
Allatiivireuhkalle
Abessiivireuhkatta

Riimit

-euhkɑ

Kaikki riimit

Lähteet