Asiasanasto.fi

riehuminen

substantiivi

/ˈrie̯huminen/

Johdettu sanasta: riehua

Merkitykset

  1. 1.riehua-verbistä muodostettu teonnimi
  2. 2.IV-infinitiivi verbistä riehua

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Etymologia

riehua + johdin -minen

Liittyvät sanat

Hierarkia

Alakäsitteet

Esimerkkilauseet

Kaiken ikänsä sai hyöriä ja pyöriä maailman turhissa touhuissa, eikä saanut edes parempaa kahvipannua... niin toteen kostoon se riehuminen meni!

Lauri Soini, Savon saloilta

Semmoinen riehuminen yksin päinsä näyttää varsin hullunkuriselta, ja Frida katselikin naurussa suin, kuinka vanhus kiroten ja sadatellen: "Virukaa missä vietävässä tahanne!

Fritz Reuter, Maamiesajoiltani

Punakaartien hallitsematon riehuminen käynnistyi elokuussa pari päivää ensimmäisen joukkokokouksen jälkeen.

Wikipedia: Kulttuurivallankumous

Englanninkieliset vastineet

  • rampage
  • roughness

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiiviriehuminen
Genetiiviriehumisen
Partitiiviriehumista
Essiiviriehumisena
Translatiiviriehumiseksi
Inessiiviriehumisessa
Elatiiviriehumisesta
Illatiiviriehumiseen
Adessiiviriehumisella
Ablatiiviriehumiselta
Allatiiviriehumiselle
Abessiiviriehumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit