rik­ko­ja

substantiivi/ˈrikːojɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: rikkoa

Merkitykset

  1. se, joka rikkoo (särkee)
  2. henkilö, joka rikkoo sääntöä; tekee rikkeen
  3. monikon partitiivi sanasta rikka

Etymologia

rikkoa + johdin -ja

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.breaker, wrecker

Esimerkkilauseet

Eihän Eeva tänne pikkukaupunkiin tulisi, jos olisi Suomessakin ja häntäkö, köyhää maisteria, lupauksensa rikkojaa, Eeva muistaisi?
— Liine Kataja, Kertomuksia ja kuvauksia elämästä
Se oli hypännyt rikkatynnyriin, missä oli kaikenlaista, kaalintynkiä, rikkoja ja soraa, jota oli pudonnut alas kattokourusta.
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita II
Keskeisiä restoratiivisia arvoja ovat kunnioittava vuoropuhelu, vastuunotto, hyvitys, armo, moraalinen oppiminen, tekijän (rikoksentekijän, koulu - tai työpaikkakiusaajan tai muun rikkojan) hyväksyminen yhteisön jäseneksi ja uusien haitallisten tekojen ehkäisy.
— Wikipedia: Sovittelu

Englanninkieliset vastineet

  • breaker
  • wrecker

Esiintymistiheys

6 329 esiintymää · 2.4 / milj.

Suomi24
2.8
Sanomalehdet
1.7
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.7
Reddit
1.5
Tekstitykset
0.7

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivirikkoja
Genetiivirikkojan
Partitiivirikkojaa
Essiivirikkojana
Translatiivirikkojaksi
Inessiivirikkojassa
Elatiivirikkojasta
Illatiivirikkojaan
Adessiivirikkojalla
Ablatiivirikkojalta
Allatiivirikkojalle
Abessiivirikkojatta

Riimit

-ikːojɑ

Kaikki riimit

Lähteet