Asiasanasto.fi

rui­ku­taverbi

/ˈrui̯kutɑˣ/

Johdettu sanasta: ruikuttaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. 1.(colloquial)to excrete watery feces; to have diarrhea

Esimerkkilauseet

Sitäpaitsi on siellä hänen vaimonsa, joka ei itke tippaakaan eikä ruikuta, vaan auttaa häntä pysymään hengissä kunnes tulette.

Jack London, Naisen ylpeys

"No onkinhan tuo vielä", arvelee poika, "mutta ei minusta reen jalas enää ruikuta niin surkeasti kuin tänä aamuna menomatkalla."

Juho Reijonen, Kertoelmia ja kuvauksia

Taivutustiedot

MuotoTaivutus
Infinitiiviruikuta
Ind. prees. yks. 1.ruikkuan
Ind. imperf. yks. 3.ruikkusi
Kond. prees. yks. 3.ruikkuaisi
Pot. prees. yks. 3.ruikunnee
Imperat. prees. yks. 3.ruikutkoon
Akt. 2. partisiippiruikunnut
Pass. imperf.ruikuttiin

Riimit

-uikutɑ

Kaikki riimit