rui­kut­ta­mi­nen

substantiivi/ˈrui̯kutːɑminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

rui-kut-ta-mi-nen (5 tavua) · 13 kirjainta

Johdettu sanasta: ruikuttaa

Merkitys

  1. teonnimi verbistä ruikuttaa

Synonyymit

Etymologia

ruikuttaa + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: ruikuttaminen 48 % · ruikuttamista 21 % · ruikuttamisen 15 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ruikuttaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ruikuttaminen