Asiasanasto.fi

ruikutus

substantiivi

/ˈrui̯kutus/

Johdettu sanasta: ruikuttaa

Merkitys

  1. 1.(arkikieltä)se, että ruikutetaan, valitus, rutina

Synonyymit

Etymologia

ruikuttaa + johdin -us

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Jos onni on, niin paljonkin saadaan, vaan paapatuksella ja ruikutuksella ei saada mitään", sanoi maisteri.

Eero Sissala, Munkkiniemen Elsa

Jätä tuo rukousnauhan ruikutus, helkytys ja kalistaminen!

Rabindranath Tagore, Uhrilauluja

Koska tämä asui Anaksareten lähellä, Anaksarete kuuli valituksen ja päätti uteliaisuudesta seurata kuulemaansa " ruikutusta ".

Wikipedia: Anaksarete

Englanninkieliset vastineet

  • beef
  • kick

Esiintymistiheys

8 915 esiintymää, 3.4 / milj.

Suomi24
4.1
Sanomalehdet
0.5
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
2.1
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39

Nominatiiviruikutus
Genetiiviruikutuksen
Partitiiviruikutusta
Essiiviruikutuksena
Translatiiviruikutukseksi
Inessiiviruikutuksessa
Elatiiviruikutuksesta
Illatiiviruikutukseen
Adessiiviruikutuksella
Ablatiiviruikutukselta
Allatiiviruikutukselle
Abessiiviruikutuksetta

Riimit

-uikutus

Kaikki riimit