runkku
substantiivi/ˈruŋkːu/
Merkitykset
- 1.(alatyyliä)itsetyydytysehtiä runkulle
- 2.(halventava)(alatyyliä)runkkari, itsetyydyttäjä
Liittyvät sanat
Esimerkkilauseet
"Runkku rankku, karanus katto, mistäpäin kaloja enemys tullee?
' Elämässä pitää olla runkkua ' tulee motoksi.
Esiintymistiheys
2 749 esiintymää, 1.0 / milj.
Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.4
Tekstitykset
4.6
Taivutustiedot
| Nominatiivi | runkku |
| Genetiivi | runkun |
| Partitiivi | runkkua |
| Essiivi | runkkuna |
| Translatiivi | runkuksi |
| Inessiivi | runkussa |
| Elatiivi | runkusta |
| Illatiivi | runkkuun |
| Adessiivi | runkulla |
| Ablatiivi | runkulta |
| Allatiivi | runkulle |
| Abessiivi | runkutta |
Riimit
-uŋkːu
Kaikki riimit