runk­ku

substantiivi/ˈruŋkːu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

runk-ku (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. (alatyyliä)itsetyydytysehtiä runkulle
  2. (halventava)(alatyyliä)runkkari, itsetyydyttäjä

Esimerkkilauseet

"Runkku rankku, karanus katto, mistäpäin kaloja enemys tullee?
— Samuli Paulaharju, Sompio
Penninkilampi soitti Coitus Int.:ssä yhtyeen hajoamiseen 1975 saakka kosketin - ja lyömäsoittimia sekä haitaria, ja on taustojen lisäksi laulanut levyillekin joitakin kappaleita, kuten "Elämässä pitää olla runkkua", "Hän hymyilee kuin lapsi" ja "Hän sammuu".
— Wikipedia: Pena Penninkilampi
Elämässä pitää olla runkkua on Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama kappale vuodelta 1974.
— Wikipedia: Elämässä pitää olla runkkua

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan runkku lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (ruotsi: runka)
Slangissa
1910 lähtien

Helsingin slangissa

runkkaa ’masturboida’

← ruotsi runka ’keikkua, vapista, vaappua; keikuttaa, ravistaa, nytkyttää; (ark.) masturboida’ (norja murt. runka ’keikkua (vene)’, tanska murt. runka ’keinua’, vertaa ranka ’vaappua, heilua’, rank ’kiikkerä (vene)’).

Johdoksia: runkkari, runkku ’masturboija; tyhmä, kelju (haukkumasana)’

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

2 749 esiintymää · 1.0 / milj.

Sana esiintyy yli 50 kertaa useammin keskustelupalstoilla (Suomi24, Reddit) kuin sanoma- ja aikakauslehdissä, mikä voi viitata puhekielisyyteen.

Suomi24
0.9
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.4
Tekstitykset
4.6

Taivutustiedot

Yleisimmät: runkku 50 % · runkut 15 % · runkulle 7 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uŋkːu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Runkku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/runkku