ry­pä­lei­nenadjektiivi

Purjehdittiin pois sydän synkkänä sieltä ja tultiin maahan Kyklooppein rajumielten, raakojen, joille lait, tavat outoja on; ikivaltain heittävät huostaan huoleti kaikk', ei kynnä he, ei käsin istuta tainta; ilman kyntöä, kylvöä siell' ihan kaikkea kasvaa, versoo vehnä ja ohra ja viinikin suur-rypäleinen vehmain köynnöksin, sen kasvua Zeun sade kastaa.

Homeros, Odysseia