sam­ma­loi­tu­nut

Hän on kivi, jota olot ovat vierittäneet paikasta toiseen, kivi, joka ei ole sammaloitunut kotoisella pihalla valkeavartisen koivun alla.

Se on vuoroin kuin pitkä kuparinkarvainen peto, vuoroin kuin hiljaisen hautuumaan sammaloitunut aita.

Sen laki on voimakkaasti sammaloitunut ja sammal peittääkin maalaukset niin, että vain jotkin kohdat pilkistävät sen alta.