Asiasanasto.fi

sammuminen

substantiivi

/ˈsɑmːuminen/

Johdettu sanasta: sammua

Merkitys

  1. 1.teonnimi verbistä sammua

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Etymologia

sammua + johdin -minen

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Suru nousi niinkuin se nousee silloin, kun kuolema on riistänyt joltakulta rakkaan omaisen kesken elämän riemua, ja kun ihmisen täytyy uskoa todeksi, mikä hänestä on käsittämätöntä — elämän, kukoistavan elämän sammuminen.

Selma Anttila, Kaupungin lapsi

Lamppujen sammuminen ei ollut mikään sattuma.

Edgar Wallace, Huone numero 13

Näiden kielten sammuminen on tapahtunut historiallisena aikana, sillä niistä on mainintoja mm.

Wikipedia: Suomalais-volgalaiset kielet

Englanninkieliset vastineet

  • flame-out
  • extinction

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Nominatiivisammuminen
Genetiivisammumisen
Partitiivisammumista
Essiivisammumisena
Translatiivisammumiseksi
Inessiivisammumisessa
Elatiivisammumisesta
Illatiivisammumiseen
Adessiivisammumisella
Ablatiivisammumiselta
Allatiivisammumiselle
Abessiivisammumisetta

Riimit

-inen

Kaikki riimit