sel­vä­päi­nen

selväpäisenä jotakin todella väitti, että kaikki nyt kuuntelivat korvat pystyssä hänen sanojansa.

Punahuivinen ratsastaja oli ilmeisesti saanut ryypyn tai pari, mutta hän vaikutti selväpäiseltä, ja vähitellen se pirullinen tuttavallisuus, jolla hän oli puhutellut Amy Dabbia, häipyi kylmäksi, varovaiseksi tarkasteluksi.

Sen sisältää hävyttömän lumoavan näyttelijäkaartin, terävän käsikirjoituksen ja ilmapiirin, jota edes kaikkein selväpäisimmän aikuisen on vaikea vastustaa.