1siitää1 – sietää
- Sanakirjassa
- Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan sietää yhteydessä
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Vastineita
- inkeroinen, karjala
Lainalähde: Todennäköisesti alkuaan (kausat.) johdos, jonka kanta *sē- (tai *sī- ?) mahdollisesti ← germaaninen *stē- (→ muinaisruotsi stā ’seisoa; kestää, sietää jne.’, nykyruotsi stå ’seisoa’).
Epäselvää on, kuuluuko tähän yhteyteen jotenkin myös viro seedida ’sulattaa ruokaa’, seeduda ’sulaa (ruoka); (murt.) lahota, vettyä’, (Wied) seedüdä, siidüdä ’imeytyä (vesi maahan), haihtua; hiipua (hiillos)’, seedus ’sulava (ruoka)’, seeta (prs. seedan) ’sulattaa ruokaa; ulostaa’; nämä voisivat toisaalta liittyä myös sanaan siityä (katso tätä). Vertaa myös saame šietˈtât ’sopia, mahtua’ ja pohjoissaame sittât (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame kildininsaame) ’haluta; (Kld) pitää jstk’, jotka ?? ← itämerensuomi *sēt(t)ü-, *sīti- tjs.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sītǟ ’sietää’ |
|---|---|
| karjala | sieteä ’sietää, kestää; tarvita, olla tarpeen’, siiteä ’pitää, olla syytä tai tarpeen’. |