sil­jä

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. sileä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan sileä yhteydessä
Vanhin tieto
1757
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensillīä ’sileä’, silottā ’silittää, hyväillä’
karjalasilie ’sileä, tasainen; säyseä’, siletä ’tulla sileäksi; lähteä nopeasti’, silitteä ’tehdä sileäksi, tasoittaa; sivellä’
lyydisiĺed ’sileä, oksaton’, siletä ’tulla sileäksi’, šiĺittada ’silittää’
vepsäsiĺed ’sileä; oksaton’, siĺitada ’silittää’
vatja(Tsv) siliä ’sileä’, (vatjan Kukkosin murre) silottā ’silittää’
virosile ’sileä’, sileneda ’silitä, tasoittua’, silitada ’silittää, sivellä; tasoittaa’
liivisilāstə ’silittää; tasoittaa’

(suomi sileä → pohjoissaame šâllâd (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’sileä’; luulajansaame sjillat ’sama merkitys’; pohjoissaame sillâd ’sama merkitys; yksinkertainen ja kaunis (puku)’).

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečâllât ’keloa, silottaa (sarvia)’ (→ suomi murt. (Pohjois-Suomi) keloa ’sama merkitys’; katso tätä)
–? nenetsi śelā ’sama merkitys’ Vertaa siljo, silkka sekä silpoa.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Siljä. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/siljä