- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | sillīä ’sileä’, silottā ’silittää, hyväillä’ |
|---|---|
| karjala | silie ’sileä, tasainen; säyseä’, siletä ’tulla sileäksi; lähteä nopeasti’, silitteä ’tehdä sileäksi, tasoittaa; sivellä’ |
| lyydi | siĺed ’sileä, oksaton’, siletä ’tulla sileäksi’, šiĺittada ’silittää’ |
| vepsä | siĺed ’sileä; oksaton’, siĺitada ’silittää’ |
| vatja | (Tsv) siliä ’sileä’, (vatjan Kukkosin murre) silottā ’silittää’ |
| viro | sile ’sileä’, sileneda ’silitä, tasoittua’, silitada ’silittää, sivellä; tasoittaa’ |
| liivi | silāstə ’silittää; tasoittaa’ |
(suomi sileä → pohjoissaame šâllâd (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’sileä’; luulajansaame sjillat ’sama merkitys’; pohjoissaame sillâd ’sama merkitys; yksinkertainen ja kaunis (puku)’).
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | čâllât ’keloa, silottaa (sarvia)’ (→ suomi murt. (Pohjois-Suomi) keloa ’sama merkitys’; katso tätä) |
|---|---|
| – | ? nenetsi śelā ’sama merkitys’ Vertaa siljo, silkka sekä silpoa. |