soin­tu­op­pi

substantiivi/ˈsoi̯ntuˌopːi/
Jaa

Yhdyssana: sointu + oppi

Merkitys

(englanniksi)
  1. harmony (the academic study of chords)

Esimerkkilauseet

— En tiedä — sanoi hän — suvaitseeko tämä arvoisa seura ollenkaan tarkata vanhaa soittotaituria, joka on koko ikänsä tutkinut sointuoppia ja siitä saanut jonkin verran korvaa tajuamaan epäsointujakin.
Zacharias Topelius, Talvi-iltain tarinoita 5
_Näihin aikoihin Rousseau tutustui kuulun ranskalaisen säveltäjän Rameaun sointuoppiin ja pani parastaan perehtyäkseen tuohon vaikeatajuiseen teokseen.
Jean-Jacques Rousseau, Tunnustuksia
Rimski -Korsakov kirjoitti sointuopin ja laajan soitinnusopin sekä useimpien oopperoidensa tekstit.
Wikipedia: Nikolai Rimski-Korsakov

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivisointuoppi
Genetiivisointuopin
Partitiivisointuoppia
Essiivisointuoppina
Translatiivisointuopiksi
Inessiivisointuopissa
Elatiivisointuopista
Illatiivisointuoppiin
Adessiivisointuopilla
Ablatiivisointuopilta
Allatiivisointuopille
Abessiivisointuopitta

Riimit

-opːi

Kaikki riimit

Lähteet