so­na­tii­ni

substantiivi/ˈsonɑtiːni/
Jaa
Viittaa artikkeliin

so-na-tii-ni (4 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. lyhyt sonaatti, joka on sävelletty yhdelle soittimelle tai kamarimusiikkiyhtyeelle

Esimerkkilauseet

Hän vaati paljon skaaloja ja etydejä ja pani minut soittamaan klassillisia kappaleita, alkaen Friedrich Kuhlaun sonatiineista, jotka tuottivat minulle soitannollista tyydytystä.
— Artur Siegberg, Vuodet ovat vierineet I
Pianolle hän sävelsi muun muassa écossaiseja, etydejä, sonatiineja ja valsseja.
— Wikipedia: Lazare Lévy
Pianoteosten joukossa ovat kuusi sonaattia, kaksi sonatiinia ja 34 preludia.
— Wikipedia: Cláudio Santoro

Etymologia

Alkuperä
Kansainvälinen sana

Lähtökohtana lähinnä italian sonatina ’sonatiini’, johdos sanasta sonata ’sonaatti’, johdos verbistä sonare ’soittaa; soida’ ← latinan sonare ’soida’, johdos sanasta sonus ’sointi, sävel, ääni’.

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • sonatina

Esiintymistiheys

79 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.2
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iːni

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sonatiini. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sonatiini