- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä italian sonatina ’sonatiini’, johdos sanasta sonata ’sonaatti’, johdos verbistä sonare ’soittaa; soida’ ← latinan sonare ’soida’, johdos sanasta sonus ’sointi, sävel, ääni’.
so-na-tii-ni (4 tavua) · 9 kirjainta
Hän vaati paljon skaaloja ja etydejä ja pani minut soittamaan klassillisia kappaleita, alkaen Friedrich Kuhlaun sonatiineista, jotka tuottivat minulle soitannollista tyydytystä.Pianolle hän sävelsi muun muassa écossaiseja, etydejä, sonatiineja ja valsseja.Pianoteosten joukossa ovat kuusi sonaattia, kaksi sonatiinia ja 34 preludia.Lähtökohtana lähinnä italian sonatina ’sonatiini’, johdos sanasta sonata ’sonaatti’, johdos verbistä sonare ’soittaa; soida’ ← latinan sonare ’soida’, johdos sanasta sonus ’sointi, sävel, ääni’.
79 esiintymää · 0.0 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-iːni
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Sonatiini. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sonatiini