so­vit­tau­tu­a

verbi/ˈsoʋitːɑu̯tuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

so-vit-tau-tu-a (4 tavua) · 11 kirjainta

Johdettu sanasta: sovittaa

Merkitys

(englanniksi)
  1. (intransitive)to fit oneself into

Esimerkkilauseet

Ne, jotka eivät ymmärtäneet asemaansa, eivätkä osanneet sovittautua järjestöön, ne saivat rangaistuksensa itse asiain seurauksista, — jäivät yksinkertaisesti alle!
— Jonas Lie, Ulfvungit
Kaikenkaltaiset vaatekappaleet loppuivat, ja kukin oli enemmän tai vähemmän tyytyväinen pukeutumistaitoonsa, hiljeni ja sovittautui uudessa asussaan pitkin puuta.
— Pentti Haanpää, Korpisotaa
Kirja on myös ulkoisesti hieno, ja teksti ja kuvat sovittautuvat erinomaisesti yhteen.
— Wikipedia: Metsola (vuoden 2001 kirja)

Esiintymistiheys

194 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.3
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin sovittautua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsovittaudunsovittauduinolen sovittautunutolin sovittautunut
sinäsovittaudutsovittauduitolet sovittautunutolit sovittautunut
hänsovittautuusovittautuion sovittautunutoli sovittautunut
mesovittaudummesovittauduimmeolemme sovittautuneetolimme sovittautuneet
tesovittauduttesovittauduitteolette sovittautuneetolitte sovittautuneet
hesovittautuvatsovittautuivatovat sovittautuneetolivat sovittautuneet
passiivisovittaudutaansovittauduttiinon sovittauduttuoli sovittauduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsovittautuisinolisin sovittautunut
sinäsovittautuisitolisit sovittautunut
hänsovittautuisiolisi sovittautunut
mesovittautuisimmeolisimme sovittautuneet
tesovittautuisitteolisitte sovittautuneet
hesovittautuisivatolisivat sovittautuneet
passiivisovittauduttaisiinolisi sovittauduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsovittaudu—
hänsovittautukoonolkoon sovittautunut
mesovittautukaamme—
tesovittautukaa—
hesovittautukootolkoot sovittautuneet
passiivisovittauduttakoonolkoon sovittauduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsovittautunenlienen sovittautunut
sinäsovittautunetlienet sovittautunut
hänsovittautuneelienee sovittautunut
mesovittautunemmelienemme sovittautuneet
tesovittautunettelienette sovittautuneet
hesovittautunevatlienevät sovittautuneet
passiivisovittauduttaneenlienee sovittauduttu

Infinitiivit

1. infinitiivisovittautua
1. inf. pitkä muotosovittautuakseen
2. inf. inessiivisovittautuessa
2. inf. inessiivi, passiivisovittauduttaessa
2. inf. instruktiivisovittautuen
3. inf. inessiivisovittautumassa
3. inf. elatiivisovittautumasta
3. inf. illatiivisovittautumaan
3. inf. adessiivisovittautumalla
3. inf. abessiivisovittautumatta
3. inf. instruktiivisovittautuman
4. infinitiivisovittautuminen
5. infinitiivisovittautumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisovittautuva
Passiivin 1. partisiippisovittauduttava
Aktiivin 2. partisiippisovittautunut
Passiivin 2. partisiippisovittauduttu
Agenttipartisiippisovittautuma
Kieltopartisiippisovittautumaton

Riimit

-ɑutuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sovittautua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sovittautua