Merkitys
- 1.yleensä vanhemmilta, lapsille periytyvä erisnimi, joka ilmaisee lapsen kuuluvan tiettyyn sukuun ja erottaa lapsen toisista etunimeltään samannimisistä henkilöistäMuinaisessa Roomassa sukunimi oli kolmesta nimestä keskimmäinen, ennen perhenimeä.
Etymologia
yhdyssana, suku, nimi
Liittyvät sanat
Käännökset
- engl.surname, last name, family name
- ruotsifamiljenamn, släktnamn, efternamn
- saksaNachname (m), Zuname (m), Familienname (m)
- ranskanom de famille
- venäjäфамилия (f)
- esp.apellido
- viroperekonnanimi
- italiacognome (m)
- puolanazwisko (n)
Hierarkia
Yläkäsitteet
Alakäsitteet
Esimerkkilauseet
Hän otaksui vain, että se sukunimi, jota hän käytti, oli juuri hänen äitinsä nimi.
Ja korjatakseen erehdyksensä lisäsi hän: — Tuo sukunimi on minulle tuttu, sillä minulla oli sennimellinen koulutoveri.
Lapsen huoltaja päättää isän sukunimen ottamisesta, on siis mahdollista, että yksinhuoltajaäiti antaa lapselle tämän isän sukunimen, kun isyys vahvistetaan, vaikka isä ei tätä haluaisi.
Englanninkieliset vastineet
- cognomen
- family name
- last name
- surname
Esiintymistiheys
64 629 esiintymää, 24.6 / milj.
Suomi24
21.1
Sanomalehdet
11.7
Aikakauslehdet
65.5
Wikipedia
106.4
Reddit
19.7
Tekstitykset
21.1
Taivutustiedot
Taivutusluokka 7
| Nominatiivi | sukunimi |
| Genetiivi | sukunimen |
| Partitiivi | sukunimeä |
| Essiivi | sukunimenä |
| Translatiivi | sukunimeksi |
| Inessiivi | sukunimessä |
| Elatiivi | sukunimestä |
| Illatiivi | sukunimeen |
| Adessiivi | sukunimellä |
| Ablatiivi | sukunimeltä |
| Allatiivi | sukunimelle |
| Abessiivi | sukunimettä |
Riimit
-imi
Kaikki riimit