suo­ren­taa

verbi/ˈsuo̯rentɑː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suo-ren-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: suoreta

Merkitys

  1. tehdä suoraksi tai suoremmaksi, oikaista

Esimerkkilauseet

"Siinä joudun tappiolle", vastasi Torkel, turhaan koettaen suorentaa rautaa.
— Carit Etlar, Kirjava joukko
Munakarin Jojakim Pukholmin takaa selkäluodolta aukon kurkuilla, sattunut naapuriksi airoon ja piitalle Ramssin Mikon viereen: Ramssin Mikon rantaanhan hän paattinsakin sousi ja jätti, kun suorensi matkaa yli maan ja pääsi ihmisiin Kihlakunnassa, Ramssin Mikon, Miina-vainaan, muinaisen veljen, kun Miina vielä eli, ja likimmän naapurin maapuolilla, kun sousi emämaihin ja tuli luodoilta lääniin.
— Volter Kilpi, Kirkolle
Tällä linjauksella saatiin poistettua yksi vaarallinen liittymä sekä ajorataa levennettiin ja suorennettiin.
— Wikipedia: Seututie 848

Etymologia

suoreta + johdin -ta

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 54 (huutaa), vokaalivaihtelutyyppi J

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin suorentaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäsuorennansuorensinolen suorentanutolin suorentanut
sinäsuorennatsuorensitolet suorentanutolit suorentanut
hänsuorentaasuorension suorentanutoli suorentanut
mesuorennammesuorensimmeolemme suorentaneetolimme suorentaneet
tesuorennattesuorensitteolette suorentaneetolitte suorentaneet
hesuorentavatsuorensivatovat suorentaneetolivat suorentaneet
passiivisuorennetaansuorennettiinon suorennettuoli suorennettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsuorentaisinolisin suorentanut
sinäsuorentaisitolisit suorentanut
hänsuorentaisiolisi suorentanut
mesuorentaisimmeolisimme suorentaneet
tesuorentaisitteolisitte suorentaneet
hesuorentaisivatolisivat suorentaneet
passiivisuorennettaisiinolisi suorennettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäsuorenna—
hänsuorentakoonolkoon suorentanut
mesuorentakaamme—
tesuorentakaa—
hesuorentakootolkoot suorentaneet
passiivisuorennettakoonolkoon suorennettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäsuorentanenlienen suorentanut
sinäsuorentanetlienet suorentanut
hänsuorentaneelienee suorentanut
mesuorentanemmelienemme suorentaneet
tesuorentanettelienette suorentaneet
hesuorentanevatlienevät suorentaneet
passiivisuorennettaneenlienee suorennettu

Infinitiivit

1. infinitiivisuorentaa
1. inf. pitkä muotosuorentaakseen
2. inf. inessiivisuorentaessa
2. inf. inessiivi, passiivisuorennettaessa
2. inf. instruktiivisuorentaen
3. inf. inessiivisuorentamassa
3. inf. elatiivisuorentamasta
3. inf. illatiivisuorentamaan
3. inf. adessiivisuorentamalla
3. inf. abessiivisuorentamatta
3. inf. instruktiivisuorentaman
4. infinitiivisuorentaminen
5. infinitiivisuorentamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippisuorentava
Passiivin 1. partisiippisuorennettava
Aktiivin 2. partisiippisuorentanut
Passiivin 2. partisiippisuorennettu
Agenttipartisiippisuorentama
Kieltopartisiippisuorentamaton

Riimit

-uorentɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suorentaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suorentaa