suremanverbi
Johdettu sanasta: surra
Merkitykset
- 1.surraOo Susanna, ei pidä sinun sureman, minä kierrän vain Kalifornian ja jälleen palajan. (Yhteinen Susannamme, san. J. Alfred Tanner)
- 2.(taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta surema (joka on agenttipartisiippi verbistä surra)
Esimerkkilauseet
Toinen vastaväite: "Kuinka paljon ja kuinka kauvan pitää minun syntejäni sureman?" Vastauksena tähän käytti hän 2 Kor.
"Jaa — ei kristityn ihmisen siitä sureman pidä eikä murheellinen oleman pidä, jos kaikesta hurskaudestansa ja tuskastansa ja piinastansa ja muusta kristillisyydestänsä huolimatta — kun hän sieluja kaloina apajaansa vaanii — verkkoonsa sattuu tulemaan mädänneitäkin kaloja, jotka ovat sattuneet sinne elävitten joukossa — uiskentelemaan."