suun­taa­mi­nen

substantiivi/ˈsuːntɑːminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suun-taa-mi-nen (4 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanoista: suunnata, suunta

Merkitys

  1. teonnimi verbistä suunnata

Esimerkkilauseet

Jane tiesi niin olevan sen vuoksi, että siihen oli imeytynyt kosteutta, mutta hän ei sanonut sitä, sillä hänelle ei ollut lainkaan mieluisaa tämä ilmapallon liidätys eikä Garthin puheen suuntaaminen turhanpäiväisiin asioihin.
— Florence L. Barclay, Rukousnauha
Uskallamme sen ohessa olla sitä mieltä, että tavallista suuremman, miesmäärän suuntaaminen Jepuan asemalle olisi hyvin pian osoittautunut mahdottomaksi.
— K.A. Wegelius, Rautaa ja routaa V
Kuten muidenkin megaliittisten rakennelmien, jätinkirkkojen suuntaaminen lienee ollut luonteeltaan rituaalista, eikä paikka siten ollut varsinainen "observatorio".
— Wikipedia: Pattijoen Kastelli

Etymologia

suunnata + johdin -minen

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: suuntaaminen 32 % · suuntaamista 25 % · suuntaamisesta 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suuntaaminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suuntaaminen