Asiasanasto.fi

suuntia

verbi

/ˈsuːntiɑ/

Johdettu sanoista: suunnata, suunta

Merkitykset

  1. 1.monikon partitiivi sanasta suunta
  2. 2.määrittää suunta, tehdä suunnan määritys

Etymologia

suunnata + johdin -i suunta + johdin -i

Yhdyssanat ja johdokset

Esimerkkilauseet

Oli tullut rankka, sateinen ilta ja vielä rankempi sysipimeä yö, ja kun häntä oli alkanut ankarasti palella ja puistattaa, oli hän hiipinyt maantielle takaisin ja alkanut siinä leuka ja turpa karvat vavisten vainuskella ilmaa sekä matkansa suuntia.

Kalle Kajander, Yhden ainoan kerran

Suuntia loit tehtävihin suuriin, Että iloinnut ois isänmaa.

J. H. Erkko, Kootut teokset II

Normaalien suuntien - eteen, taakse, oikealle ja vasempaan - lisäksi uppopallossa voi käyttää myös ylös - ja alas -suuntia.

Wikipedia: Uppopallo

Esiintymistiheys

3 416 esiintymää, 1.3 / milj.

Suomi24
0.7
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
17.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 61, vokaalivaihtelutyyppi J

Infinitiivisuuntia
Ind. prees. yks. 1.suunnin
Ind. imperf. yks. 3.suunti
Kond. prees. yks. 3.suuntisi
Pot. prees. yks. 3.suuntinee
Imperat. prees. yks. 3.suuntikoon
Akt. 2. partisiippisuuntinut
Pass. imperf.suunnittiin

Riimit

-uːntiɑ

Kaikki riimit