- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan suvi yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 12 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (18 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | suviruis ’keväällä kylvettävä ruis’ |
|---|---|
| karjala | suvi ’etelä; etelätuuli; (talvella) leuto ilma, suojasää, suojakeli; kevätkesä’, suviene ’haalea; leuto’, suveta, suveutuo ’lämmitä’, suvikko ’yksikesäinen (varsa)’ |
| lyydi | suvi ’etelä’ |
| vepsä | suv́i (ill. suv́ehe, iness. suv́es) ’sama merkitys’ |
| vatja | suvi (: suvella) ’kesä’, suviruis |
| viro | suvi ’kesä’, suvitada (uud.) ’viettää kesää, kesälomaa’, (Wied) suitada ’tulla kesä’ |
| liivi | seʾu(v), siʾu(v), (vanh.) süʾuv ’kesä’ |
(suomi suviyö → pohjoissaame suv(v)-iggjâ (luulajansaame) ’suviyöt (14.–16.4.)’, suvipäivä → inarinsaame suuv(v)iǯ: s.-peivi ’Tiburtiuksen päivä’ 14.4.)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame sâgŋât (inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’sulaa (esinettä peittävä jääkerros)’, johd. pohjoissaame sâŋâs (attr. sâgŋâ) (piitimensaame luulajansaame) ’sulanut, jäätön, lumeton (esine, maa)’ |
|---|---|
| etelämansi | etelämansi itämansi toj, länsimansi tuj, pohjoismansi tuw ’kesä’ |
| itähanti | itähanti lŏŋ, jŏŋ, etelähanti tŏŋ, pohjoishanti lŏŋ ’sama merkitys’ |
| nenetsi | tāʾ, taŋʾ |
| enetsi | tú |
| nganasani | taŋa |
| selkuppi | tāŋ, tagi, taī |
| kamassi | taŋa, taŋə̑ |
| koibaali | taʾga |
| matori | daʾgan |
| karagassi | daná ’sama merkitys’ |
Lue myös Kotuksen kirjoitus kesä ja suvi.