su­ve­a

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

su-ve-a (2 tavua) · 5 kirjainta

Johdettu sanasta: Suvi

Merkitys

  1. lämpimähkö, haalea (vesi, ilma, tuuli)

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan suvi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 12 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (18 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensuviruis ’keväällä kylvettävä ruis’
karjalasuvi ’etelä; etelätuuli; (talvella) leuto ilma, suojasää, suojakeli; kevätkesä’, suviene ’haalea; leuto’, suveta, suveutuo ’lämmitä’, suvikko ’yksikesäinen (varsa)’
lyydisuvi ’etelä’
vepsäsuv́i (ill. suv́ehe, iness. suv́es) ’sama merkitys’
vatjasuvi (: suvella) ’kesä’, suviruis
virosuvi ’kesä’, suvitada (uud.) ’viettää kesää, kesälomaa’, (Wied) suitada ’tulla kesä’
liiviseʾu(v), siʾu(v), (vanh.) süʾuv ’kesä’

(suomi suviyö → pohjoissaame suv(v)-iggjâ (luulajansaame) ’suviyöt (14.–16.4.)’, suvipäivä → inarinsaame suuv(v)iǯ: s.-peivi ’Tiburtiuksen päivä’ 14.4.)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame sâgŋât (inarinsaame koltansaame kildininsaame) ’sulaa (esinettä peittävä jääkerros)’, johd. pohjoissaame sâŋâs (attr. sâgŋâ) (piitimensaame luulajansaame) ’sulanut, jäätön, lumeton (esine, maa)’
etelämansietelämansi itämansi toj, länsimansi tuj, pohjoismansi tuw ’kesä’
itähantiitähanti lŏŋ, jŏŋ, etelähanti tŏŋ, pohjoishanti lŏŋ ’sama merkitys’
nenetsitāʾ, taŋʾ
enetsitú
nganasanitaŋa
selkuppitāŋ, tagi, taī
kamassitaŋa, taŋə̑
koibaalitaʾga
matoridaʾgan
karagassidaná ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kesä ja suvi.

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suvea. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suvea