syyntakeinen
adjektiivi/ˈsyːnˌtɑkei̯nen/
Merkitys
- 1.(oikeustiede)ihmisestä, jonka katsotaan voivan ymmärtää tekojensa seuraukset ja siten olevan vastuussa teoistaan hänen henkisten ominaisuuksiensa ansiosta
Synonyymit ja vastakohtasanat
Synonyymit
Vastakohtasanat
Yhdyssanat ja johdokset
Johdokset
Käännökset
- engl.compos mentis
- ruotsitillräknelig
- saksaschuldfähig
- norjatilregnelig
Esimerkkilauseet
Sitten raastoi hän hammasta purren muistilistan taskustaan ja pyyhki nyt armotta pois kaikki neljä tätiä ja kauhistui hengessä, mutta pysyi sittenkin päätöksessään ja päätti pahimman varalta hankkia itselleen hermolääkäriltä todistuksen, ettei hän aika ajoin varsinkaan joulun edellä ole syyntakeinen.
Ne olivat vaan yksilöitä Suomen työväen suuresta armeijasta. Olivatpa tuskin syyntakeisia. Minä olin noussut heitä vastaan, tahdoin kulkea omaa tietäni, sentähden kävi minulle kuin ihmiselle väkitungoksessa, joka pyrkii ihmisvirtaa vastaan.
Pelagiuksen mukaan vapaa tahto on ensisijainen edellytys etiikalle; jos ihmisellä ei ole vapaata tahtoa, häntä ei voida pitää syyntakeisena teoistaan, ja toisaalta jos ihmisen kohtalo on ennalta määrätty eikä ihminen kykene omilla valinnoillaan vaikuttamaan kohtaloonsa, eettinen käyttäytyminen on mieletöntä.
Englanninkieliset vastineet
- compos mentis
Esiintymistiheys
954 esiintymää, 0.4 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38
| Nominatiivi | syyntakeinen |
| Genetiivi | syyntakeisen |
| Partitiivi | syyntakeista |
| Essiivi | syyntakeisena |
| Translatiivi | syyntakeiseksi |
| Inessiivi | syyntakeisessa |
| Elatiivi | syyntakeisesta |
| Illatiivi | syyntakeiseen |
| Adessiivi | syyntakeisella |
| Ablatiivi | syyntakeiselta |
| Allatiivi | syyntakeiselle |
| Abessiivi | syyntakeisetta |
Riimit
-ɑkeinen
Kaikki riimit