taa­je­ta

verbi/ˈtɑːjetɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

taa-je-ta (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: taaja

Merkitys

Esimerkkilauseet

Sumu laskeutui yhä alemmaksi, yhä taajeni se verho, jonka se venytti maiden ja saarien ylitse.
— Matilda Roslin-Kalliola, Viestini menneiltä sukupolvilta
Se laajenee, se taajenee, se tähtää, laukaisee; jo Suomalaista kahdeksan ens' paukaus pyyhkäisee.
— Johan Ludvig Runeberg., Vänrikki Stoolin tarinat
Nähtiin vain, ett' oli saanut vihin hänen lähdöstänsä vihollinen: kertoi tuosta vartiostot vankat talon ympärille asetetut, taajenevat kotitarkastukset, aina tyhjenevät aitat, läävät.
— Eino Leino, Kootut teokset V

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan taajeta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Joukko taajenee ja tulee pari metriä eteenpäin, etenee vähän, mutta alkaa sitten taas vetäytyä taapäin.
— Vilho Helanen, Suomalaiset Viron vapaussodassa

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan taaja yhteydessä
Vastineita
karjala, saame

Lainalähde: Sekä germaaninen

että balttilaista alkuperää on pidetty mahdollisena.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalatoakie ’tiheä, tiivis; kiinteä, luja’, toajeta ’tihentyä; tuuhentua; tiivistyä; tihetä (askel)’
–? viro tai(g): tailiha ’rasvaton, laihaliha’, murt. taigliha ’sama merkitys’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamedawˈje ’taajaan toistuva, jatkuva; tiheä’, dawˈja ’usein’ (ellei ← itämerensuomi).

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Taivutustiedot

Taivutusluokka 72 (vanheta)

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin taajeta taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minätaajenentaajeninolen taajennutolin taajennut
sinätaajenettaajenitolet taajennutolit taajennut
häntaajeneetaajenion taajennutoli taajennut
metaajenemmetaajenimmeolemme taajenneetolimme taajenneet
tetaajenettetaajenitteolette taajenneetolitte taajenneet
hetaajenevattaajenivatovat taajenneetolivat taajenneet
passiivitaajetaantaajettiinon taajettuoli taajettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätaajenisinolisin taajennut
sinätaajenisitolisit taajennut
häntaajenisiolisi taajennut
metaajenisimmeolisimme taajenneet
tetaajenisitteolisitte taajenneet
hetaajenisivatolisivat taajenneet
passiivitaajettaisiinolisi taajettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinätaajene—
häntaajetkoonolkoon taajennut
metaajetkaamme—
tetaajetkaa—
hetaajetkootolkoot taajenneet
passiivitaajettakoonolkoon taajettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätaajennenlienen taajennut
sinätaajennetlienet taajennut
häntaajenneelienee taajennut
metaajennemmelienemme taajenneet
tetaajennettelienette taajenneet
hetaajennevatlienevät taajenneet
passiivitaajettaneenlienee taajettu

Infinitiivit

1. infinitiivitaajeta
1. inf. pitkä muototaajetakseen
2. inf. inessiivitaajetessa
2. inf. inessiivi, passiivitaajettaessa
2. inf. instruktiivitaajeten
3. inf. inessiivitaajenemassa
3. inf. elatiivitaajenemasta
3. inf. illatiivitaajenemaan
3. inf. adessiivitaajenemalla
3. inf. abessiivitaajenematta
3. inf. instruktiivitaajeneman
4. infinitiivitaajeneminen
5. infinitiivitaajenemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippitaajeneva
Passiivin 1. partisiippitaajettava
Aktiivin 2. partisiippitaajennut
Passiivin 2. partisiippitaajettu
Agenttipartisiippitaajenema
Kieltopartisiippitaajenematon

Riimit

-ɑːjetɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Taajeta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/taajeta